Moniaistisen käytävätilan suunnittelu

Abstract

Opinnäytetyön aihe on moniaistisen käytävätilan suunnittelu. Työ on osa Matkailijan moniaistinen palvelukokemus -projektia. Mmp-projektin tavoitteena on muun muassa selvittää asiakkaan kokemuksia siitä, miten moniaistinen palveluntarjonta ja multimodaalisuus vaikuttavat palvelujen kokemiseen, kohtaamiseen ja sitä kautta kysyntään. Tutkimuksen lähtökohta on, että asiakkaat ovat palvelujen aktiivisia osallistujia ja että moniaistisuuden avulla asiakkaan kokemuksia voidaan rikastaa.

Opinnäytetyöni tavoitteena on selvittää, mitä on otettava huomioon suunniteltaessa moniaistista ja esteetöntä sisätilaa julkiseen käyttöön. Työssä lähestytään julkisen tilan esteettömyyttä, saavutettavuutta ja kokemusta näkövammaisen ihmisen ja tilan moniaistisuuden näkökulmasta. Työni tarkoitus on myös koota tietoa tuusulalaisen Majatalo Onnelan korjausrakentamista varten. Uuden omistajan myötä Onnelan liiketoiminta ja markkinointi uudistuu tilojen kunnostamisen lisäksi. Tarkoituksena on tehdä pohjatyötä ja saada aikaan ideoita, joita suunnittelijat voivat hyödyntää käytävätilojen suunnittelussa. Majatalo Onnelassa on perinteisesti järjestetty kuntoutusta näkövammaisille ja tiloissa huomioidaan edelleenkin näkövammaisten tarpeet.

Työn teoriapohja koostuu ihmisen aistien toiminnasta ja ihmisen liikkumisesta tilassa. Lisäksi tilaa tutkitaan sen ominaisuuksien ja liikkumista helpottavien opasteiden näkökulmasta. Mmp–projektissa selvitetään palvelujen kokemista. Käytävätilankin voi ajatella palveluna. Opinnäytteessä käytävän kulkijaksi eli palvelun käyttäjäksi on valittu näkövammainen henkilö. Ihmisen ympäristöstään aistien kautta saamasta tiedosta silmien kautta tulee 80 prosenttia. Jos näkökyky on heikentynyt, on muiden aistien kautta saatavan tiedon määrää kasvatettava, jotta henkilö löytää tiensä perille. Toisaalta vaikka lisäämme muiden aistien osuutta, se ei heikennä näkevän ihmisen kokemusta. Moniaistinen tila palvelee laajempaa ihmisjoukkoa.

Työssä käytettyjä menetelmiä ovat teemahaastattelu ja benchmarking. Haastateltavat ovat muotoilija ja yhteiskunnallista vaikuttamistyötä tekevä näkövammainen henkilö. Benchmarking-kohteina olevista rakennuksista kaksi on suunniteltu näkövammaisten käyttöön ja kaksi on tavallisia hotelleja.

Benchmarking–kohde Näkövammaisten toiminta- ja palvelukeskus Iiris on suunniteltu monipuolisti moniaistiseksi. Sen tiloissa suuntautumista auttavat opasteet, valaistus ja värit. Moniaistisessa tilassa myös normaalisti näkevän näköaistia voidaan aktivoida esteettisillä opasteilla, värityksellä ja valaistuksella. Tuntoaistin merkitys on suuri näkövammaisen liikkumisessa. Näkövammaisia auttavat lattiassa olevat koho-opasteet, jotka aistitaan jaloilla sekä valkoisen kepin avulla. Käsillä voidaan tunnustella kohokarttoja tai hotellihuoneiden numeroita. Hajuaistin aktivoiminen käytävätilassa on hankalaa tuoksuyliherkkien ihmisten takia. Kuuloaisti on herkistynyt näkövammaisilla ja sillä on suuri merkitys ympäristön hahmottamisessa. Siksi onkin tärkeää, ettei ääniä ole tilassa liikaa.

The subject of this study is the design of a multisensory hallway. The study is part of the Traveller’s Multisensory Service Experience Project (MMP), in which one of the objectives is to investigate how multisensory service supply and multimodality affect customers’ experiences and, in the end, the demand of the services. The underlying assumption is that customers are active participants in the service process and that by including multisensory elements the customers’ experiences can be enriched.

The purpose of my study is to find out which details need to be considered when planning a multisensory and easily accessible interior for public use. The approach of the study is accessibility and availability of public space from the point of view of a visually impaired customer and multisensory space. The objective is also to collect information for the renovation of Majatalo Onnela in Tuusula. The new owner of Onnela is reforming the business and marketing functions as well as renovating the building. This thesis researches and supplies ideas for the designers’ use when planning the hallways. Onnela has traditionally organized rehabilitation for the visually impaired and their needs need to be considered on the premises.

The theoretical section describes the human senses and how people move in a space. In addition, the concept of space is studied through its properties and from the point of view of signs facilitating people’s movements. The MMP project looks into how people experience services. A hallway can also be seen as a service. In this study the person using the service or who is moving in the hallway is seen as a visually impaired person. About 80% of all the information one gets through one’s senses about the environment comes through the eyes. If the ability to see is impaired, the information received by other senses has to be increased so that the person can find his way. On the other hand, even though the amount of information coming via other senses is increased, nothing is lost for people with full eyesight. A multisensory space serves a larger group of people.

The methods used in the study are theme interview and benchmarking. The persons interviewed are a designer and a visually impaired person. Two of the benchmarking locations are buildings designed for visually impaired people and two are normal hotels.

Iiris, a service and activity centre for the visually impaired, which is one of the benchmarking locations, has been designed to be a multisensory place. Signs, lighting and colours have been used to help orienteering in its interior. In a multisensory interior one’s vision can be stimulated by aesthetic signs, colouring and lighting even if one’s eyesight is quite normal. The sense of touch is of great importance to a visually impaired person’s movements. Embossed signs can be very helpful on the floor surface, as they can be felt by feet and the white walking stick. Hands can be used to feel relief maps or room numbers in a hotel. Stimulating the sense of smell in a hallway may be difficult because some people are hypersensitive to smell. Visually impaired people have sharp hearing, which is significant for their perception of the surroundings. Therefore it is important not to use too many sounds in a space.