Tehtäväsiirrot Pohjois-Karjalan terveyskeskusten vastaanotoilla
Hiltunen, Petri T. (2011)
Hiltunen, Petri T.
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011102514020
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011102514020
Tiivistelmä
Perusterveydenhuolto ja sen rakenteet ovat muuttuneet 2000-luvulla. Palvelutarpeiden kasvu, väestön ikääntyminen ja terveyserojen kasvaminen sekä niukkenevat resurssit vaikuttavat terveyden-huollon hallittuun kehittämiseen. Tehtäväsiirroilla lääkäreiltä hoitohenkilökunnalle on haettu palvelujen joustavuutta. Muutoksia on perusteltu myös henkilöstön työmotivaation ja työhyvinvoinnin lisäämisellä. Vuonna 2011 voimaantullut terveydenhuoltolaki mahdollistaa uusia tehtäväsiirtoja lääkäreiltä hoitohenkilökunnalle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä tehtäviä sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat tekevät Pohjois-Karjalan terveyskeskusten vastaanotoilla ja miten osaaminen on varmistettu siirrettyjen tehtävien osalta. Lisäksi selvitettiin, mitä täydennyskoulutusta sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat tarvitsevat siirrettyihin tehtävien johdosta.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin strukturoituna kyselytutkimuksena helmi-maaliskuussa 2011 web-pohjaisella Typala-ohjelmalla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa vastaanottotyötä tekevät sairaan- ja terveydenhoitajat sekä heidän esimiehensä (n=270). Kyselyn vastausprosentti oli 36. Tutkimusaineisto käsiteltiin Pasw statistics SPSS18-ohjelmalla. Tutkimustulokset on esitetty prosentti- ja frekvenssijakaumina sekä ristiintaulukointeina.
Eniten hoitohenkilökunnalle siirrettyjä tehtäviä olivat asiakkaiden tai potilaiden puhelinneuvonta, rokotukset, sairauslomatodistusten kirjoittaminen, lähetteiden kirjoittaminen, hoidontarpeen arviointi sekä puhelimitse että vastaanotolla ja kontrollikäynnit. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluivat yleisesti lisäksi laskimokanylointi, iv-lääkityksen anto, Marevan-lääkityksen seuranta ja annoksen määritys sekä pienten vammojen hoito. Tehtäväsiirtojen osaamisen varmistaminen ei ollut selkeää. Tutkimuksessa nousi esille, että hoitajat kokivat vastuun kasvaneen työssään, mutta tehtäväsiirrot eivät ole vaikuttaneet palkkaukseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää perusterveydenhuollon hoitotyön johtamisessa ja hoitohenkilöstön lisäkoulutusta suunniteltaessa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin strukturoituna kyselytutkimuksena helmi-maaliskuussa 2011 web-pohjaisella Typala-ohjelmalla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Pohjois-Karjalan terveyskeskuksissa vastaanottotyötä tekevät sairaan- ja terveydenhoitajat sekä heidän esimiehensä (n=270). Kyselyn vastausprosentti oli 36. Tutkimusaineisto käsiteltiin Pasw statistics SPSS18-ohjelmalla. Tutkimustulokset on esitetty prosentti- ja frekvenssijakaumina sekä ristiintaulukointeina.
Eniten hoitohenkilökunnalle siirrettyjä tehtäviä olivat asiakkaiden tai potilaiden puhelinneuvonta, rokotukset, sairauslomatodistusten kirjoittaminen, lähetteiden kirjoittaminen, hoidontarpeen arviointi sekä puhelimitse että vastaanotolla ja kontrollikäynnit. Sairaanhoitajien tehtäviin kuuluivat yleisesti lisäksi laskimokanylointi, iv-lääkityksen anto, Marevan-lääkityksen seuranta ja annoksen määritys sekä pienten vammojen hoito. Tehtäväsiirtojen osaamisen varmistaminen ei ollut selkeää. Tutkimuksessa nousi esille, että hoitajat kokivat vastuun kasvaneen työssään, mutta tehtäväsiirrot eivät ole vaikuttaneet palkkaukseen. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää perusterveydenhuollon hoitotyön johtamisessa ja hoitohenkilöstön lisäkoulutusta suunniteltaessa.