Sodexo Oy Transport - Turvallisuusperehdytyksen kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on kehittää Sodexo Oy Transportin henkilöstön turvallisuusosaamista ja koko organisaation turvallisuuskulttuuria. Lähtökohtana kehittämistehtävälle oli selvittää, onko aiheellista kehittää kokonaan uusi turvallisuusaiheinen kertauskoulutus. Tällä hetkellä turvallisuusperehdytys annetaan ainoastaan työsuhteen alussa toteutettavan perusperehdytyksen yhteydessä.

Tutkimus painottuu työpaikan turvallisuuskulttuuriin ja turvallisuusperehdytykseen liittyviä aiheita. Tutkimusmenetelminä käytettiin osaamistasotestiä ja työntekijöiden haastatteluja. Osaamistasotestin tarkoituksena oli selvittää, mikä on turvallisuusosaamisen taso organisaatiossa tällä hetkellä ja nähdäänkö viitteitä tason heikkenemisestä jollakin henkilöstöryhmällä. Haastattelumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Näiden haastattelujen tavoitteena oli saada tietoa perehdytyksen nykytilasta sekä kehitysideoita perehdytyksen sisältöön ja käytänteisiin.

Osaamistasotestien perusteella työntekijöiden turvallisuusosaaminen on selvästi keskimääräistä heikompaa, kun työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa kahdesta kolmeen vuotta. Osaamistasotestin tuloksista selvisi myös, että yövuoron turvallisuusosaamisen taso on heikompi kuin päivävuorossa. Lisäksi tulokset osoittivat, että yllättävän moni työntekijä ei tiedä, mitä vakavissa tapaturmatilanteissa kuuluu tehdä.

Työntekijöiden perusperehdytykseen tulisi liittää osio, jossa käsitellään tärkeimpiä asioita ensiapukoulutuksesta, jotta vältyttäisiin turhilta vakavilta vammoilta. Tutkimuksen tulosten perusteella tulisi myös järjestää turvallisuusperehdytyksen kertauskoulutus, kun työntekijä on ollut talossa kaksi vuotta. Haastatteluista selvisi, että turvallisuushavaintokorttien saamiseksi tulisi henkilöstöä informoida huomattavasti tehokkaammin korttien täyttämisestä ja siitä seuraavista hyödyistä niin työntekijälle kuin yritykselle. Tällä hetkellä työntekijöillä ei ole riittävästi tietoa siitä, miksi ja miten kortteja käytetään. Haastattelujen antiin liittyen ehdotan myös palautteen annon menetelmien kouluttamista työntekijöille. Tällä tavalla voidaan vaikuttaa positiivisesti turvallisuusilmapiiriin organisaatiossa.

Osaamistasotestin tuloksia voidaan pitää luotettavina, koska otos oli riittävän suuri. Turvallisuuskoulutuksen kertaaminen on siis vahvasti perusteltavissa kahden vuoden syklillä. On kuitenkin muistettava, että tämä kirjallisen testin tulos ei välttämättä kerro koko totuutta työntekijän osaamisesta kenttätyössä. Tämä testi ei kerro kokemuksen tuomista taidoista. Tästä syystä olisi paikallaan tutkia työtapaturmatilastoja viimeisiltä vuosilta ja sitä kautta saada laajempaa näkökulmaa tähän tutkimukseen.