Verkonvalvontajärjestelmän toteuttaminen
Kurki, Matti (2009)
Kurki, Matti
Lahden ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905182883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200905182883
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on verkonvalvontajärjestelmän toteuttaminen Lahden kau-pungin langattomaan MASTONET-verkkoon. Verkon ylläpitäjänä toimii vuoden 2009 alusta Lahden ammattikorkeakoulu. Tavoitteena on saada valvottua verkon tukiasemia ja niiden liikenne- ja käyttäjämääriä. Testattujen valvontaohjelmistojen joukosta valitaan tämänhetkisiä tarpeita vastaava ohjelma ylläpidon käyttöön.
Opinnäytetyön teoriaosassa käydään läpi verkonvalvonnan tavoitteita ja verkonvalvonnan eri osa-alueita. Aluksi käydään läpi verkonvalvonnan ja hallinnan kannalta tärkeän SNMP-protokollan toiminta. SNMP-protokolla hyödyntää tietojen tallentamisessa MIB-tietokantaa, jonka esitysmuodon määrittelee SMI. Lisäksi voidaan hyödyntää RMON-protokollaa verkonvalvonnassa, kun halutaan saada tarkempaa tietoa tietoliikenneverkon eri segmenttien toiminnasta.
Vertailtaviksi verkonvalvontaohjelmistoiksi valittiin Cacti, Groundwork, Nagios ja Zenoss. Näiden verkonhallintaohjelmistojen laitteistovaatimukset ovat hyvin samankaltaiset. Nykyaikaisen kotitietokoneen kapasiteetti riittäisi hyvin vertailtavien ohjelmistojen käyttämiseen alle 150 laitteen verkossa. Kaikki vertailtavat ohjelmistot käyttävät SNMP-verkonhallintaprotokollaa laitteiden tietojen kyselyyn.
Opinnäytetyön käytännön osuus koostui verkonvalvontaan valittujen ohjelmistojen asennuksesta, käyttöönotosta ja ohjelmistojen tuottamien tulosten vertailusta. Nagios vaatii valtavasti aikaa, koska siihen tiedot syötetään komentorivin kautta. Muiden ohjelmistojen hallintaan käytetään www-selainta.
Työn tavoitteena oli saada toteutettua toimiva verkonvalvonta langattomaan verkkoon. Tässä tavoitteessa onnistuttiin. Verkonvalvontaohjelmistoiksi valittiin Cacti ja Zenoss, joita hyödynnetään eri tarkoituksiin. Cactin piirtämiä kuvaajia tullaan näyttämään käyttäjille www-sivujen kautta. Zenoss tulee olemaan ylläpidon käytössä, koska sille voidaan määritellä sähköpostin lähetykset laitteiden tapahtumien perusteella. Zenossin piirtämää verkkokuvaa laitteista tullaan myös hyödyntämään verkon laitteiden tilan seurannassa.
Opinnäytetyön teoriaosassa käydään läpi verkonvalvonnan tavoitteita ja verkonvalvonnan eri osa-alueita. Aluksi käydään läpi verkonvalvonnan ja hallinnan kannalta tärkeän SNMP-protokollan toiminta. SNMP-protokolla hyödyntää tietojen tallentamisessa MIB-tietokantaa, jonka esitysmuodon määrittelee SMI. Lisäksi voidaan hyödyntää RMON-protokollaa verkonvalvonnassa, kun halutaan saada tarkempaa tietoa tietoliikenneverkon eri segmenttien toiminnasta.
Vertailtaviksi verkonvalvontaohjelmistoiksi valittiin Cacti, Groundwork, Nagios ja Zenoss. Näiden verkonhallintaohjelmistojen laitteistovaatimukset ovat hyvin samankaltaiset. Nykyaikaisen kotitietokoneen kapasiteetti riittäisi hyvin vertailtavien ohjelmistojen käyttämiseen alle 150 laitteen verkossa. Kaikki vertailtavat ohjelmistot käyttävät SNMP-verkonhallintaprotokollaa laitteiden tietojen kyselyyn.
Opinnäytetyön käytännön osuus koostui verkonvalvontaan valittujen ohjelmistojen asennuksesta, käyttöönotosta ja ohjelmistojen tuottamien tulosten vertailusta. Nagios vaatii valtavasti aikaa, koska siihen tiedot syötetään komentorivin kautta. Muiden ohjelmistojen hallintaan käytetään www-selainta.
Työn tavoitteena oli saada toteutettua toimiva verkonvalvonta langattomaan verkkoon. Tässä tavoitteessa onnistuttiin. Verkonvalvontaohjelmistoiksi valittiin Cacti ja Zenoss, joita hyödynnetään eri tarkoituksiin. Cactin piirtämiä kuvaajia tullaan näyttämään käyttäjille www-sivujen kautta. Zenoss tulee olemaan ylläpidon käytössä, koska sille voidaan määritellä sähköpostin lähetykset laitteiden tapahtumien perusteella. Zenossin piirtämää verkkokuvaa laitteista tullaan myös hyödyntämään verkon laitteiden tilan seurannassa.