Henkilöstörahaston kannattavuus yrityksen ja työntekijän näkökulmasta
Maatraiva, Miikka; Ruuska, Antti (2020)
Maatraiva, Miikka
Ruuska, Antti
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018124
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin henkilöstörahastojen kannattavuutta. Henkilöstörahastoja on jo pitkään käytetty yrityksissä työntekijöiden sitouttamiskeinona. Niiden suosio on ollut hieman vaihtelevaa, mutta viime vuosina henkilöstörahastojen määrät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta, joskaan mitään erityistä suosiota ei ole vielä saavutettu.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko henkilöstörahasto todellisuudessa kannattava vaihtoehto tulos- tai voittopalkkioille työntekijän sekä työnantajan näkökulmasta. Tavoitteena oli saada kattava kuva siitä mikä henkilöstörahasto ylipäätään on, miten ne toimivat sekä niiden hyödyt ja haitat.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan ensin henkilöstörahastoa yleisesti. Osiossa käsitellään henkilöstörahaston perustamiseen, jäsenyyteen, pääomiin, hallintoon, purkamiseen ja sijoittamiseen liittyviä lakeja sekä toimintaperiaatteita.
Tutkimusosiossa pyritään selvittämään henkilöstörahastojen kannattavuutta suhteessa käteisenä nostettuihin tulospalkkioihin. Vertailun tarkoituksena oli verrata henkilöstörahaston avulla todennäköisesti saavutettavia pääomia siihen, että työntekijä sijoittaa itse saamansa tulospalkkiot. Tutkimusta lähestyttiin kahdesta eri näkökulmasta. Ensin henkilöstörahaston kannattavuutta arvoitiin olettamalla, että henkilöstörahastosta ei tehdä nostoja ennen jäsenyyden päättymistä, sekä sen vaikutuksia eläkekertymään. Toisaalta henkilöstörahaston kannattavuutta arvioitiin myös olettamalla, että henkilöstörahastosta tehdään vuosittain nostoja lain sallimissa rajoissa. Tutkimus toteutettiin käyttämällä ennustavan tutkimuksen menetelmää. Tutkimuksen luonteena toimii skenaariomalli. Skenaariomallissa hahmotetaan sekä ennustetaan erilaisia tulevaisuudenkuvia.
Valitun menetelmän avulla voidaan todeta, että henkilöstörahasto on yleisesti kannattava ratkaisu niin työntekijän, kuin työnantajan näkökulmasta. Työnantajalle henkilöstörahasto on hyvä sitouttamiskeino ja työntekijät puolestaan hyötyvät suurempien tuottojen muodossa. Kuitenkin lopulta henkilöstörahaston kannattavuus tai epäedullisuus pitää aina selvittää yrityskohtaisesti, koska sen kannattavuuteen saattaa vaikuttaa esimerkiksi sen jäsenten sekä sinne maksettavien pääomien määrä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella henkilöstörahasto on työntekijälle helppo ja huomaamaton tapa säästää sekä kerryttää pääomaa, ellei työntekijä halua tehdä itse sijoituspäätöksiä rahastoon liittyen. Jos työntekijä ei tee vuosittaisia nostoja rahastosta, niin henkilöstörahastoon kertyy huomattavasti enemmän varoja, kun niitä verrataan itsesijoitettuihin käteisenä nostettuihin tulospalkkioihin. Henkilöstörahasto luultavasti myös kannustaa säästämään muun muassa helppoutensa vuoksi. On kuitenkin muistettava, että henkilöstörahastoon liittyy poliittisia riskejä, koska lainsäädäntö voi muuttua henkilöstörahastolle epäedulliseksi. Huonona puolena voidaan pitää myös sitä, että rahastossa olevat varat voi joutua realisoimaan huonossa markkinatilanteessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko henkilöstörahasto todellisuudessa kannattava vaihtoehto tulos- tai voittopalkkioille työntekijän sekä työnantajan näkökulmasta. Tavoitteena oli saada kattava kuva siitä mikä henkilöstörahasto ylipäätään on, miten ne toimivat sekä niiden hyödyt ja haitat.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä kuvataan ensin henkilöstörahastoa yleisesti. Osiossa käsitellään henkilöstörahaston perustamiseen, jäsenyyteen, pääomiin, hallintoon, purkamiseen ja sijoittamiseen liittyviä lakeja sekä toimintaperiaatteita.
Tutkimusosiossa pyritään selvittämään henkilöstörahastojen kannattavuutta suhteessa käteisenä nostettuihin tulospalkkioihin. Vertailun tarkoituksena oli verrata henkilöstörahaston avulla todennäköisesti saavutettavia pääomia siihen, että työntekijä sijoittaa itse saamansa tulospalkkiot. Tutkimusta lähestyttiin kahdesta eri näkökulmasta. Ensin henkilöstörahaston kannattavuutta arvoitiin olettamalla, että henkilöstörahastosta ei tehdä nostoja ennen jäsenyyden päättymistä, sekä sen vaikutuksia eläkekertymään. Toisaalta henkilöstörahaston kannattavuutta arvioitiin myös olettamalla, että henkilöstörahastosta tehdään vuosittain nostoja lain sallimissa rajoissa. Tutkimus toteutettiin käyttämällä ennustavan tutkimuksen menetelmää. Tutkimuksen luonteena toimii skenaariomalli. Skenaariomallissa hahmotetaan sekä ennustetaan erilaisia tulevaisuudenkuvia.
Valitun menetelmän avulla voidaan todeta, että henkilöstörahasto on yleisesti kannattava ratkaisu niin työntekijän, kuin työnantajan näkökulmasta. Työnantajalle henkilöstörahasto on hyvä sitouttamiskeino ja työntekijät puolestaan hyötyvät suurempien tuottojen muodossa. Kuitenkin lopulta henkilöstörahaston kannattavuus tai epäedullisuus pitää aina selvittää yrityskohtaisesti, koska sen kannattavuuteen saattaa vaikuttaa esimerkiksi sen jäsenten sekä sinne maksettavien pääomien määrä.
Opinnäytetyön tulosten perusteella henkilöstörahasto on työntekijälle helppo ja huomaamaton tapa säästää sekä kerryttää pääomaa, ellei työntekijä halua tehdä itse sijoituspäätöksiä rahastoon liittyen. Jos työntekijä ei tee vuosittaisia nostoja rahastosta, niin henkilöstörahastoon kertyy huomattavasti enemmän varoja, kun niitä verrataan itsesijoitettuihin käteisenä nostettuihin tulospalkkioihin. Henkilöstörahasto luultavasti myös kannustaa säästämään muun muassa helppoutensa vuoksi. On kuitenkin muistettava, että henkilöstörahastoon liittyy poliittisia riskejä, koska lainsäädäntö voi muuttua henkilöstörahastolle epäedulliseksi. Huonona puolena voidaan pitää myös sitä, että rahastossa olevat varat voi joutua realisoimaan huonossa markkinatilanteessa.
