KATSOMUSKASVATUS - AVARAMIELISYYTTÄ EI AHDASMIELISYYTTÄ: Joensuulaisen päiväkodin kasvattajien näkemyksiä katsomuskasvatuksesta ja katsomusyhteistyöstä
Hiltunen, Sirpa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018150
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018150
Tiivistelmä
Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja se käsittelee yhden joensuulaisen päiväkodin kasvattajien ymmärrystä katsomuskasvatuksesta sekä sitä, mitä merkitystä yhteistyöllä on katsomuskasvatuksessa. Aineisto kerättiin ennakkokyselyllä sekä ryhmähaastatteluin learning cafe -menetelmän avulla. Kasvattajia päiväkodissa oli 24. Heistä yhdeksän osallistui ennakkokyselyyn ja 20 ryhmähaastatteluihin. Ryhmähaastatteluaineisto toimi opinnäytetyön pääaineistona. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla.
Tulokset osoittivat, että kasvattajat mieltävät katsomuskasvatuksen uskonto-, kulttuuri- ja arvokasvatukseksi. Aihetta käsitellään mieluummin kulttuurin, kuin uskonnon kautta. Katsomuskasvatus koetaan haasteelliseksi, sillä kasvattajat eivät aina tiedä mitä saa tehdä tai sanoa. Katsomusasioiden käsittelyssä huoltajien kanssa ollaan hyvin varovaisia. Yhteistyö alueen eri toimijoiden (esim. seurakuntien) kanssa on vähentynyt tai loppunut kokonaan. Yhteistyö ylipäätään koetaan päiväkodin arkea rikastuttavaksi ja sen vähentyminen puutteeksi.
Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää työhön osallistuneessa päiväkodissa sekä muissa päiväkodeissa katsomuskasvatusta suunniteltaessa. Opinnäytetyö osoittaa tämänhetkisiä kehittämiskohtia ja avaa siten mahdollisuuksia uudenlaisten toimintatapojen luomiseen. Koska aiheen käsittely on kasvattajille selkeästi epäselvää, tarvittaisiin tutkimusta johtajuudesta katsomuskasvatuksessa sekä vertailututkimusta saman kaupungin eri päiväkotien välillä. Näiden avulla voitaisiin luoda yhtenäisempi linja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen Joensuussa.
Tulokset osoittivat, että kasvattajat mieltävät katsomuskasvatuksen uskonto-, kulttuuri- ja arvokasvatukseksi. Aihetta käsitellään mieluummin kulttuurin, kuin uskonnon kautta. Katsomuskasvatus koetaan haasteelliseksi, sillä kasvattajat eivät aina tiedä mitä saa tehdä tai sanoa. Katsomusasioiden käsittelyssä huoltajien kanssa ollaan hyvin varovaisia. Yhteistyö alueen eri toimijoiden (esim. seurakuntien) kanssa on vähentynyt tai loppunut kokonaan. Yhteistyö ylipäätään koetaan päiväkodin arkea rikastuttavaksi ja sen vähentyminen puutteeksi.
Opinnäytetyötä voidaan hyödyntää työhön osallistuneessa päiväkodissa sekä muissa päiväkodeissa katsomuskasvatusta suunniteltaessa. Opinnäytetyö osoittaa tämänhetkisiä kehittämiskohtia ja avaa siten mahdollisuuksia uudenlaisten toimintatapojen luomiseen. Koska aiheen käsittely on kasvattajille selkeästi epäselvää, tarvittaisiin tutkimusta johtajuudesta katsomuskasvatuksessa sekä vertailututkimusta saman kaupungin eri päiväkotien välillä. Näiden avulla voitaisiin luoda yhtenäisempi linja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen Joensuussa.