Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Pirkanmaan taksiyrittäjien näkemyksiä liikennekaaresta ja sen vaikutuksista
Kaihola, Niko (2020)
Kaihola, Niko
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018171
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018171
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Pirkanmaan taksiyrittäjien näkemyksiä liikennekaaresta ja sen vaikutuksista. Tavoitteena oli selvittää, ovatko Pirkanmaalla toimivat taksiyrittäjät kokeneet lakiuudistuksen tarpeelliseksi ja hyödylliseksi, ja miten he arvioivat lakiuudistuksen onnistuneen taksialan osalta. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, miltä osin uudistukset ovat olleet hyödyllisiä taksiyrittäjien näkökulmasta ja onko lakiuudistukselle asetettuihin tavoitteisiin päästy.
Osana mittavaa liikennekaarihanketta, laki liikenteen palveluista (320/2017) muutti olennaisesti liikennemarkkinoiden lainsäädäntöä etenkin taksiliikenteen osalta. Lakimuutoksen tavoitteena oli sääntelyä purkamalla ja uudistamalla edistää markkinoiden toimintaa ja vapaata kilpailua sekä luoda kasvuympäristö uusille liiketoimintamalleille ja digitaalisille palveluille. Suurimmat taksialaan vaikuttavat muutokset kohdistuivat lupakiintiöihin, asemapaikka- ja ajovelvoitteisiin, kuljettajaan ja ajoneuvoon sekä hinnoitteluun. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on esitelty liikennekaaren lisäksi Suomen liikenne- ja taksialan markkinat tunnuslukujen avulla.
Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena. Tutkimusotteena käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusta tutkimusongelman ratkaisemiseksi. Pirkanmaan taksiyrittäjien näkemyksiä liikennekaaresta ja sen vaikutuksista kartoitettiin sähköisellä kyselytutkimuksella, joka lähetettiin yhteistyössä Suomen Taksiliiton kanssa kaikille heidän jäsenrekisteristään löytyville Pirkanmaalla toimiville taksiyrittäjille. Kyselylomake koostui monivalintakysymyksistä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Monivalintakysymykset koostuivat väittämistä, jotka oli johdettu lakiuudistuksen yleisistä tavoitteista ja sen taksialaan vaikuttavista keskeisistä muutoksista. Avoin kysymys antoi vastaajille tilaisuuden ilmaista näkemyksiään omin sanoin.
Tutkimustulosten perusteella liikennekaaren tuomat muutokset taksialaan koettiin epäonnistuneiksi, eikä niitä nähdä hyödyllisinä. Tämän tutkimuksen tulokset eivät myöskään tue käsitystä siitä, että hallituksen esityksessä (161/2016) esitettyihin tavoitteisiin taksialan osalta olisi päästy. Tulosten validiteettia heikentää kuitenkin virhelähteiden aiheuttama vinouma jo pitkään alalla olleiden puolelle. Melkein jokainen kyselyyn vastanneista oli ollut alalla jo ennen lakimuutosta, joten tuloksia ei voida yleistää koko perusjoukkoon tai kaikkiin Suomen taksiyrittäjiin.
Opinnäytetyössä onnistuttiin kuitenkin vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja tutkimusongelmaan. Yksi tutkimuksen tuloksista merkittävästi noussut aihe jatkotutkimukselle on etenkin koettu harmaan talouden kasvu alalla, joka voi olla todennettavissa esimerkiksi verokertymistä.
Osana mittavaa liikennekaarihanketta, laki liikenteen palveluista (320/2017) muutti olennaisesti liikennemarkkinoiden lainsäädäntöä etenkin taksiliikenteen osalta. Lakimuutoksen tavoitteena oli sääntelyä purkamalla ja uudistamalla edistää markkinoiden toimintaa ja vapaata kilpailua sekä luoda kasvuympäristö uusille liiketoimintamalleille ja digitaalisille palveluille. Suurimmat taksialaan vaikuttavat muutokset kohdistuivat lupakiintiöihin, asemapaikka- ja ajovelvoitteisiin, kuljettajaan ja ajoneuvoon sekä hinnoitteluun. Opinnäytetyön teoriaosuudessa on esitelty liikennekaaren lisäksi Suomen liikenne- ja taksialan markkinat tunnuslukujen avulla.
Tutkimus toteutettiin kokonaistutkimuksena. Tutkimusotteena käytettiin määrällistä ja laadullista tutkimusta tutkimusongelman ratkaisemiseksi. Pirkanmaan taksiyrittäjien näkemyksiä liikennekaaresta ja sen vaikutuksista kartoitettiin sähköisellä kyselytutkimuksella, joka lähetettiin yhteistyössä Suomen Taksiliiton kanssa kaikille heidän jäsenrekisteristään löytyville Pirkanmaalla toimiville taksiyrittäjille. Kyselylomake koostui monivalintakysymyksistä ja yhdestä avoimesta kysymyksestä. Monivalintakysymykset koostuivat väittämistä, jotka oli johdettu lakiuudistuksen yleisistä tavoitteista ja sen taksialaan vaikuttavista keskeisistä muutoksista. Avoin kysymys antoi vastaajille tilaisuuden ilmaista näkemyksiään omin sanoin.
Tutkimustulosten perusteella liikennekaaren tuomat muutokset taksialaan koettiin epäonnistuneiksi, eikä niitä nähdä hyödyllisinä. Tämän tutkimuksen tulokset eivät myöskään tue käsitystä siitä, että hallituksen esityksessä (161/2016) esitettyihin tavoitteisiin taksialan osalta olisi päästy. Tulosten validiteettia heikentää kuitenkin virhelähteiden aiheuttama vinouma jo pitkään alalla olleiden puolelle. Melkein jokainen kyselyyn vastanneista oli ollut alalla jo ennen lakimuutosta, joten tuloksia ei voida yleistää koko perusjoukkoon tai kaikkiin Suomen taksiyrittäjiin.
Opinnäytetyössä onnistuttiin kuitenkin vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin ja tutkimusongelmaan. Yksi tutkimuksen tuloksista merkittävästi noussut aihe jatkotutkimukselle on etenkin koettu harmaan talouden kasvu alalla, joka voi olla todennettavissa esimerkiksi verokertymistä.