”Yhteinen aika menettää merkitystään, kun samaan aikaan selaa somea”. – Vanhempien älylaitteiden käyttö suhteessa kasvokkaiseen vuorovaikutukseen perheessä
Göös, Saara; Paavola, Leena (2020)
Göös, Saara
Paavola, Leena
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018188
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten vanhempien älylaitteiden käyttö näyttäytyy perheen kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa suhteessa lapsiin, sekä parisuhteeseen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia vanhempien älylaitteiden käytöllä oli parisuhteessa vietettyyn yhteiseen aikaan, sekä kasvokkaisen vuorovaikutuksen määrään lasten kanssa. Koska tutkimuksellinen opinnäytetyö toteutettiin COVID-19- viruksen aiheuttaman poikkeustilan aikana, haluttiin tutkimuksessa lisäksi tarkastella älylaitteiden käyttöä poikkeustilan aikana tulosten luotettavuuden lisäämiseksi.
Tutkimuksellinen opinnäytetyö tehtiin ikään kuin jatkumoksi syksyllä 2019 toteutetulle pienoistutkimukselle, jossa selvitettiin, miten peruskouluikäiset lapset kokivat vanhempiensa älylaitteiden käytön vapaa-aikana. Pienoistutkimuksesta saatujen tulosten perusteella vanhempien älylaitteiden käytöllä oli osaan lapsista selkeä negatiivinen vaikutus, joten aiheen mielenkiintoisuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi aihetta päätettiin tutkia lisää opinnäytetyön muodossa.
Aineisto kerättiin suomalaisilta alaikäisten lasten vanhemmilta sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2020. Kyselylomake tavoitti yhden viikon aikana yhteensä 170 vastaajaa. Kyselylomake koostui viidestä kysymysosiosta, joka sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Määrällinen osuus analysointiin hyödyntäen SPSS- analysointiohjelman jakauma- ja ristiintaulukoinnin menetelmiä ja laadullinen osuus analysointiin sisällönanalyysin menetelmällä. Kyselylomake valittiin tutkimusmenetelmäksi, jotta se tavoittaisi mahdollisimman suuren joukon eri-ikäisiä sekä eri puolella Suomea asuvia vanhempia.
Tulosten perusteella vanhempien älylaitteiden käytöllä ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen määrän vähentymisellä havaittiin olevan selvä yhteys, joka korostui erityisesti parisuhteissa. Älylaitteiden läsnäolo koettiin vaikuttavan vahvasti parisuhteissa vietettyyn yhteisen ajan määrään sekä laatuun. Tulosten perusteella osalla vastaajista älylaitteiden käyttö vaikutti merkittävästi myös perheissä vietettyyn yhteiseen aikaan, sekä kasvokkaiseen vuorovaikutukseen lasten kanssa. Älylaitteiden käyttöön liittyviä sopimuksia oli tehty suurimmassa osassa perheitä, jonka voidaan ajatella kertovan siitä, että älylaitteiden käytön rajaamiselle on tarvetta niin lasten kuin parisuhteidenkin osalta. Poikkeustilan aikainen älylaitteiden käyttö, sekä kasvokkaisen vuorovaikutuksen määrä koettiin lisääntyneen samanaikaisesti suurimmassa osassa perheistä. Avoimiin kysymyksiin tuli runsaasti vastauksia, joka kertoo osaltaan siitä, että aihe koettiin vastaajien näkökulmasta vahvasti mielipiteitä, sekä ajatuksia herättävänä. Tutkimuksellisen opinnäytetyön tulokset tarjottiin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tehostetun perhetyön tutkimus- ja kehittämistyöhön hyödynnettäväksi.
Tutkimuksellinen opinnäytetyö tehtiin ikään kuin jatkumoksi syksyllä 2019 toteutetulle pienoistutkimukselle, jossa selvitettiin, miten peruskouluikäiset lapset kokivat vanhempiensa älylaitteiden käytön vapaa-aikana. Pienoistutkimuksesta saatujen tulosten perusteella vanhempien älylaitteiden käytöllä oli osaan lapsista selkeä negatiivinen vaikutus, joten aiheen mielenkiintoisuuden ja ajankohtaisuuden vuoksi aihetta päätettiin tutkia lisää opinnäytetyön muodossa.
Aineisto kerättiin suomalaisilta alaikäisten lasten vanhemmilta sähköisellä kyselylomakkeella keväällä 2020. Kyselylomake tavoitti yhden viikon aikana yhteensä 170 vastaajaa. Kyselylomake koostui viidestä kysymysosiosta, joka sisälsi sekä avoimia että monivalintakysymyksiä. Määrällinen osuus analysointiin hyödyntäen SPSS- analysointiohjelman jakauma- ja ristiintaulukoinnin menetelmiä ja laadullinen osuus analysointiin sisällönanalyysin menetelmällä. Kyselylomake valittiin tutkimusmenetelmäksi, jotta se tavoittaisi mahdollisimman suuren joukon eri-ikäisiä sekä eri puolella Suomea asuvia vanhempia.
Tulosten perusteella vanhempien älylaitteiden käytöllä ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen määrän vähentymisellä havaittiin olevan selvä yhteys, joka korostui erityisesti parisuhteissa. Älylaitteiden läsnäolo koettiin vaikuttavan vahvasti parisuhteissa vietettyyn yhteisen ajan määrään sekä laatuun. Tulosten perusteella osalla vastaajista älylaitteiden käyttö vaikutti merkittävästi myös perheissä vietettyyn yhteiseen aikaan, sekä kasvokkaiseen vuorovaikutukseen lasten kanssa. Älylaitteiden käyttöön liittyviä sopimuksia oli tehty suurimmassa osassa perheitä, jonka voidaan ajatella kertovan siitä, että älylaitteiden käytön rajaamiselle on tarvetta niin lasten kuin parisuhteidenkin osalta. Poikkeustilan aikainen älylaitteiden käyttö, sekä kasvokkaisen vuorovaikutuksen määrä koettiin lisääntyneen samanaikaisesti suurimmassa osassa perheistä. Avoimiin kysymyksiin tuli runsaasti vastauksia, joka kertoo osaltaan siitä, että aihe koettiin vastaajien näkökulmasta vahvasti mielipiteitä, sekä ajatuksia herättävänä. Tutkimuksellisen opinnäytetyön tulokset tarjottiin Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän tehostetun perhetyön tutkimus- ja kehittämistyöhön hyödynnettäväksi.