Elämänlaatumittareiden soveltaminen osaksi perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkuuksien arviointia

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli vastata yhteiskunnallisiin tarpeisiin sosiaalialan arviointikäytäntöjen kehittämiseksi. Arvioinnin kehittämisessä tulee ottaa huomioon asiakkaiden elämänlaadussa ja hyvinvoinnissa tapahtuneiden muutosten mittaamisen näkökulma. Keskeistä on asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen arviointiprosessissa nostamalla esiin heidän omaa kokemustaan elämänlaadustaan. Opinnäytetyön tavoitteena oli testata ja soveltaa elämänlaatumittareiden käyttöä valitun toteutusympäristön asiakkuuksissa sekä kerätä työntekijöiltä kokemuksia mittareiden käytettävyydestä. Toteutusympäristöksi valikoitui Lohjan kaupungin ylläpitämä Ojamon perhetukikeskus, mikä oli myös opinnäytetyön tekijän työpaikka. Tutkimusongelmaksi muodostui se, missä määrin valitut elämänlaatumittarit ovat sovellettavissa osaksi perhesosiaalityön ja lastensuojelun asiakkuuksien arviointia. Osana opinnäytetyön toteutusta kehitettiin myös testiversioksi uusi lapsille suunnattu elämänlaatumittari.

Opinnäytetyön tietoperustassa käydään läpi elämänlaatuun, osallisuuteen, arviointiin sekä elämänlaatumittareihin liittyvää tietopohjaa. Elämänlaadun käsite kytkeytyy vahvasti hyvinvoinnin ja toimintakyvyn käsitteisiin. Koettu elämänlaatu tarkoittaa yksilön subjektiivista kokemusta elämästään ja sosiaalisesta tilanteestaan. Opinnäytetyö on luonteeltaan laadullinen tutkielma, jossa on hyödynnetty aineiston osalta triangulaatiota eli monimenetelmäisyyttä. Tutkielman aineisto on koostunut neljästä erilaisesta kokonaisuudesta: CORE-OM-mittarin vastauksista, lasten hymiömittarin vastauksista, työntekijöiden haastatteluista sekä asiakastietojärjestelmän kirjauksista.

Asiakkaiden täyttämien elämänlaatumittareiden ja työntekijöiden laatimien asiakaskirjausten väliltä löytyi pääosin yhtäläisyyksiä eikä juurikaan eroavaisuuksia. Kirjauksissa korostui vanhempien kanssa tehty työ. Lasten hymiömittari toimikin siis hyvänä välineenä myös lasten kokemusten esille tuomiseen. Työntekijöiden näkökulmasta suurimpina haasteina mittareiden käytettävyyden osalta näyttäytyivät asiakkaiden kriisiytyneet elämäntilanteet, lasten hymiömittarin osa-alueiden tulkinnallisuus sekä haasteet osa-alueiden sanoittamisessa lapsille. Toimiviksi käytännöiksi tunnistettiin erityisesti mittareiden hyödyntäminen keskustelujen välineenä, uusien asioiden esille nouseminen asiakkaan tilanteessa sekä asiakkaaseen tutustuminen asiakkuuden alkuvaiheessa.

Testiversiona tutkielmassa käytetty lasten hymiömittari vaatii edelleen jatkokehittämistä käytettävyyden osalta. Lasten hymiömittarin osa-alueet olisi hyvä muotoilla kysymysmuotoon ja vastausvaihtoehtoina olevat hymiöt voisi pisteyttää, jolloin tulokset olisivat helpommin vertailtavissa. CORE-OM-mittari olisi sellaisenaankin valmis käyttöön otettavaksi tutkielman toteutusympäristön asiakkuuksissa. Tutkielmassa saavutettuja tuloksia voidaan hyödyntää elämänlaatumittareiden juurruttamisessa toteutusympäristön arviointikäytäntöihin. Saavutettuja tuloksia voidaan hyödyntää kuitenkin myös muissa vastaavissa yksiköissä toteuttavaan elämänlaatumittareiden soveltamiseen.

The purpose on this thesis was to meet the societal need for developing the assessment methods in social work. The viewpoint of the measuring changes in customers’ quality of life and welfare should be considered when developing the assessment methods. Strengthening customer´s inclusion in the assessment process requires highlighting of customers own experience of their quality of life. The aim of this thesis was to test and apply using the quality of life instruments in customers within the relevant context. The aim was also to gather employee´s experiences in usability of the quality of life instruments. The context of this thesis was Ojamo Family support central managed by Lohja city which was also the workplace of the author of this thesis. The research problem was how well are the quality of life instruments applicable as a part of the evaluation of customers in family social services and child welfare. Part of the realisation of this thesis was to develop a test version of a new quality of life instrument for children.

The knowledge base of the thesis dealt with;quality of life, inclusion, evaluation, and quality of life instruments. The concept of the quality of life connects strongly to concepts of welfare and functional ability. Experienced quality of life means individual and subjective experience in life and social situations.This thesis was based on qualitative research and data triangulation was used.The thesis data contains ;the answers of the CORE-OM instrument, the answers of the children smiley instrument, the interviews of the employees and the records from the customer documentation.

There were mainly similarities between the quality of life instruments filled in by customers and the records from the customer documentation (written by employees) and hardly any differences. Employees direct contact to parents was highlighted in the customer documentation. The children smiley instrument provided a good way to bring up the experiences of the children. The greatest challenges in usability of the instruments were ; the crisis in families lives, interpretation of the children smiley instrument sectors and difficulties in explaining the meaning of the sectors to children. The recognized functional practices were to utilize instruments as a help for the conversation, to highlight new things about customers life and to get to know the customer in the beginning of the customer relationship.

The test version of the children smiley instrument needs to be developed further to improve the usability. The sectors of the children smiley instrument should be framed in question form. The alternative answers in the children smiley instrument could be scored so that the comparison would be easier. The CORE-OM instrument could be utilized as it is in the context of this thesis. The results achieved by this thesis can be utilized in implanting the quality of life instruments to assessment methods in thesis context. The results can be also utilized in developing assessment methods in some other similar context.