Työhyvinvointi ja psykososiaaliset kuormitustekijät rakennusalalla – NCC-yhteistyö
Repo, Vilma; Räsänen, Maarit (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061018266
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata keskeisiä rakennusalalla esiintyviä psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä vastaavien työnjohtajien työssäjaksamista. Tutkimus pyrkii vastaamaan kysymyksiin, miten haastateltavat jaksavat työssään, miten heidän työssäjaksamistaan tuetaan sekä millaisia kuormitustekijöitä rakennusalalla esiintyy.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä pohjoismaisen rakennusalan yhtiön, NCC:n, kanssa. Opinnäytetyössä haastateltiin seitsemää työmaasta vastaavaa työnjohtajaa teemahaastatteluin ja saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin neljässä vaiheessa: yleiskuvan hahmottamisen, ilmiöiden kuvaamisen ja pelkistämisen, merkitysten tiivistämisen, vertailun ja luokittelun sekä tulosten lopullisen ryhmittelyn avulla. Teoreettinen viitekehys pohjautuu kotimaiseen ja kansainväliseen lähdeaineistoon, joka käsittelee laajasti työssäjaksamista, työhyvinvointia sekä kuormittumista. Teoriaosion sisältö etenee deduktiivisesti hahmotellen ensin yhteiskunnallista kokonaiskuvaa, siirtyen sitten kohdennetumpaan keskeisten käsitteiden määrittelyyn.
Tutkimuksen perusteella haastateltavien työssäjaksaminen näyttäytyi kohtuullisen hyvänä tarkasteltaessa haastatteluaineistoa BBI-15-mittarin, psykososiaalisen riskinarvioinnin sekä motivaatioteorian näkökulmista. Keskeisinä työssäjaksamisen tukikeinoina olivat työyhteisö, huumori, pitkä työkokemus sekä vapaa-ajan harrastukset. Työnantajan tuki työssäjaksamiselle esiintyi haastateltavien puheessa esimiehen kuunteluna ja läsnäolona, tuen tarjoamisena työmaille esimerkiksi työvoiman lisäämisen muodossa sekä työnantajan tarjoamina liikunta- ja virkistysmahdollisuuksina. Rakennusalan psykososiaaliset kuormitustekijät liittyivät vahvasti työn kognitiivisiin vaatimuksiin, joita olivat ongelmanratkaisutaito, päätöksentekokyky, asioiden muistaminen ja tiedon käsittely. Haastateltavat toivat esiin kolme tärkeintä kuormitusta aiheuttavaa työn vastuualuetta: työmaan vetovastuu, työturvallisuudesta huolehtiminen sekä aikataulussa pysyminen Tutkimuksen tulokset vahvistivat aikaisempaa tutkimustietoa aihepiiristä ollen pääosin yhteneviä aikaisempien tutkimustulosten kanssa.
Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä pohjoismaisen rakennusalan yhtiön, NCC:n, kanssa. Opinnäytetyössä haastateltiin seitsemää työmaasta vastaavaa työnjohtajaa teemahaastatteluin ja saatu aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin neljässä vaiheessa: yleiskuvan hahmottamisen, ilmiöiden kuvaamisen ja pelkistämisen, merkitysten tiivistämisen, vertailun ja luokittelun sekä tulosten lopullisen ryhmittelyn avulla. Teoreettinen viitekehys pohjautuu kotimaiseen ja kansainväliseen lähdeaineistoon, joka käsittelee laajasti työssäjaksamista, työhyvinvointia sekä kuormittumista. Teoriaosion sisältö etenee deduktiivisesti hahmotellen ensin yhteiskunnallista kokonaiskuvaa, siirtyen sitten kohdennetumpaan keskeisten käsitteiden määrittelyyn.
Tutkimuksen perusteella haastateltavien työssäjaksaminen näyttäytyi kohtuullisen hyvänä tarkasteltaessa haastatteluaineistoa BBI-15-mittarin, psykososiaalisen riskinarvioinnin sekä motivaatioteorian näkökulmista. Keskeisinä työssäjaksamisen tukikeinoina olivat työyhteisö, huumori, pitkä työkokemus sekä vapaa-ajan harrastukset. Työnantajan tuki työssäjaksamiselle esiintyi haastateltavien puheessa esimiehen kuunteluna ja läsnäolona, tuen tarjoamisena työmaille esimerkiksi työvoiman lisäämisen muodossa sekä työnantajan tarjoamina liikunta- ja virkistysmahdollisuuksina. Rakennusalan psykososiaaliset kuormitustekijät liittyivät vahvasti työn kognitiivisiin vaatimuksiin, joita olivat ongelmanratkaisutaito, päätöksentekokyky, asioiden muistaminen ja tiedon käsittely. Haastateltavat toivat esiin kolme tärkeintä kuormitusta aiheuttavaa työn vastuualuetta: työmaan vetovastuu, työturvallisuudesta huolehtiminen sekä aikataulussa pysyminen Tutkimuksen tulokset vahvistivat aikaisempaa tutkimustietoa aihepiiristä ollen pääosin yhteneviä aikaisempien tutkimustulosten kanssa.