Vanhemmuuden tukeminen ja kasvatusyhteistyö varhaiskasvatuksessa

Abstract

Lähdin suunnittelemaan portfoliotani syksyllä opettajaopintojeni alettua. Olin juuri aloittanut vuoden kestävän sijaisuuden päiväkoti Marian alle 3-vuotiaiden lasten ryhmässä ja pääsin mukaan toiminnan suunnitteluun heti alusta. Itseäni on kiinnostanut vahvasti vanhempien rooli varhaiskasvatuksessa ja opintojeni edetessä huomasin, kuinka selvästi tätä painotusta tukee myös varhaiskasvatuslaki sekä Helsingin kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Olen sosionomiopintojeni lisäksi suorittanut teologian maisterin tutkinnon ja opinnoissani keskityin erityisesti perhe ja parisuhdekysymyksiin. Perheiden hyvinvointi on siis ollut kiinnostuksen kohteena jo vuosia ja työssäni varhaiskasvattajana haluan tuoda tätä varhaiskasvatuslaissakin painotettua näkökulmaa selvemmin esille.

Osallistuin tammikuussa 2020 Educa-messuille ja siellä Päiväkotibarometri 2019 julkistamistilaisuuteen. Kyseinen barometri oli portfoliotani ajatellen hyvin kiinnostava, sillä se vahvisti käsitystäni perheiden kokemasta tarpeesta kasvatusyhteistyöhön ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen.

Uusi varhaiskasvatussuunnitelma painottaa ilmiöpohjaista projektioppimista ja tämä oli koko opiskeluvuoteni yksi suurimmista oppimisen tavoitteistani. Halusin omaksua projektioppimisen ja tämän myötä lähdin miettimään portfolioni teemaan sopivia projekteja pitkin vuotta.

Alkusyksystä käynnistimme ”Sukupuu”-projektin, joka kesti lopulta puoli vuotta. Lapset, vanhemmat ja isovanhemmat olivat mukana sukupuumme toteuttamisessa, ja projektista tuli mielestäni onnistunut kokonaisuus, lapsille puu on tärkeä edelleen päivittäin ryhmämme seinällä.

Toinen suuri projektimme oli ”Meidän Helsinki” -taideprojekti, joka oli koko päiväkodin yhteinen ponnistus. Jokainen ryhmä suunnitteli toteutuksen itsenäisesti ja meidän ryhmässämme saimme perheet mukaan yhteiseen askarteluiltapäivään. Tämän lisäksi perheet osallistuivat projektin lopuksi järjestämäämme taidenäyttelyyn.

Koko portfolion ja toimintamme suunnittelun mullistavin käänne tapahtui kuitenkin 2020 helmikuussa kun ensimmäiset uutiset koronaepidemiasta saavuttivat Suomen. Epidemia eteni vauhdilla ja hyvin nopeasti kaikki normaali toimintamme pysähtyi ja jäimme odottamaan uusia ohjeita ja säädöksiä. Perheet kysyivät huolissaan tilanteesta ja pian lapset siirtyivätkin kotihoitoon. Toimintamme päiväkodin tiloissa oli hetkessä muuttunut täysin ja kaikki toimintamallit piti ajatella pian uusiksi. Kaikki tapahtumat, vanhempaintoimikunnan tilaisuudet ja retket piti peruuttaa, perheiden kanssa suunnitellut yhteiset ideat jäivät toteutumatta. Tilalle astui epätietoisuus eikä selkeitä ohjeita ollut kuinka toimia tässä yllättävässä tilanteessa.

Suurimman osan lapsista jäädessä kotiin ja vanhempien tehdessä etätöitä, kasvoi itselläni huoli perheiden jaksamisesta tässä tilanteessa. Mietin, kuinka varhaiskasvatuksen ammattilaiset voisivat tukea perheitä ja tarjota osaamistaan perheiden arkea helpottamaan. Koska selkeitä valtakunnallisia tai edes kaupungin sisäisiä työkaluja ei ollut toisin kuin esimerkiksi kouluilla velvoittavat videopalaverit, päätin avata Facebookiin perheille suunnatun ryhmän, jonne kerättäisiin eräänlaista varhaiskasvatuksen ideapankkia. Ajatuksena oli huomioida kaikki varhaiskasvatussuunnitelman oppimisen osa-alueet ja kategorisoida ideat niiden mukaan. Markkinoin ryhmää kahdessa suuressa varhaiskasvattajien ryhmässä ja kutsuin heitä jakamaan ideoitaan suoraan perheille. Ryhmään liittyi myös paljon yritysten ja esimerkiksi kolmannen sektorin edustajia, jotka jakoivat omia materiaalejaan. Ryhmä kasvoi muutamassa päivässä vauhdilla tavoittaen pian 4000 jäsenen rajan. Tällä hetkellä koronatilanteen hellittäessä ja lasten palattua suurimmalta osin takaisin varhaiskasvatuksen pariin ei ryhmän funktio ole enää yhtä ajankohtainen. Ryhmässä on kuitenkin edelleen potentiaalia ja syksyn tullen sitä on mahdollista kehittää eteenpäin perheiden tarpeiden mukaan.

Korona muutti myös vuorovaikutusta perheiden välillä. Instagramista tuli jossakin määrin tärkeämpi, sillä emme voineet käyttää videopalveluja yhteydenpitoon, joten Instagramin kautta saimme jaettua ryhmämme arkea koteihin. Viikkokirjeet menivät tauolle, mutta lähetimme perheille maalisuussa kirjeen, joka sisälsi runsaasti vinkkejä ja käytännön ideoita kotiin.

Kehitystyö vanhemmuuden tukemiseksi ja kasvatusyhteistyölle on vasta alussa. Olen saanut kokeilla mielenkiintoisia projekteja ja koronaepidemia nosti esiin aivan uusia pohdittavia haasteita ja mahdollisuuksia. Ensi syksyllä starttaan työhöni uusin ideoin ja haluan lähteä tuomaan syvempää osallisuutta ja tukea yksikkööni sekä tiimini toimintaan. Taustalla elää vahva innostus ja selkeä tarve kyseisille huomioille.