Lapsen puheen tukeminen varhaiskasvatuksen arjessa
Haverinen, Nina (2020)
Haverinen, Nina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118391
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118391
Tiivistelmä
Lasten puheen kehityksen tukeminen varhaiskasvatuksen arjessa / How to support children’s speech deveplopment at early childhood education and care?
Tämän opinnäytetyön taustalla on lasten puheen kehityksen haasteisiin vastaaminen varhaiskasvatuksen arjessa. Erilaisille puheen tukemisen keinoille arjessa on tarvetta. Tämä on tullut esille muun muassa varhaiskasvatuksen henkilöstön havainnoista sekä mediassa käydystä keskustelusta. Tässä opinnäytetyössä käytetään termiä lapsen puheen kehittyminen. Puheen kehittymisen lisäksi tällä termillä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä.
Varhaiskasvatuksen yhtenä tehtävänä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien kehittymistä. Kun huoli lapsen puheen kehityksestä herää, lapsi tulisi ohjata puheterapeutin vastaanotolle hänen kielellisten taitojensa arviointia varten. Lisäksi olisi hyvä tarjota lapselle paljon erilaisia mahdollisuuksia harjoitella puhetta monipuolisesti ja leikinomaisesti arjessa. Tähän tarkoitukseen on koottu Puhutaan vaan! -vinkkipaketin lasten puheen tukemista varten varhaiskasvatuksen opettajille ja muille varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Sen avulla voidaan riittävän ajoissa aloittaa lapsen puheen tukeminen varhaiskasvatuksessa.
Vuorovaikutuksen merkitys on erittäin tärkeää puheen ja kielen oppimisen kannalta. Kieli on se järjestelmä, jolla tietoa välitetään toiselle ihmiselle. Yksi keino, jolla tätä tietoa voi välittää on puhe eli äänteellinen ilmaisu. Puheen lisäksi käytämme vuorovaikutuksessa eleitä, ilmeitä tai erilaisia toimintoja, esimerkiksi osoittamista. Puhetta tukevat ja korvaavat keinot ovat monelle lapselle hyvänä tukena puhetta harjoiteltaessa, joten näitä erilaisia keinoja on avattu tässä työssä.
Kehittämistehtävänä on 3-5 -vuotiaiden lasten puheen tukeminen varhaiskasvatuksen arjessa. Lasten ikä on rajattu yli 3-vuotiaisiin ja esikouluikäiset on jätetty pois. Vinkkejä voi soveltaen käyttää myös pienempien lasten tai esikoululaistenkin kanssa. Myös monikielisyyden haasteet on rajattu tämän opinnäytetyön ulkopuolelle. Vinkkipaketin vinkit sopivat kuitenkin hyvin myös moniin monikulttuuristen lasten kanssa toteutettaviin toimintoihin, koska esimerkiksi kuvien käyttöä olisi hyvä lisätä silloin, kun yhteinen kieli puuttuu. Lisäksi vinkkipaketin vinkkejä voi soveltaen jakaa vanhemmille kotona käytettäväksi. Tällöin lapsen puhetta tuetaan samoilla keinoilla hänen lähiympäristössään sekä varhaiskasvatuksessa ja kotona.
Tavoitteena on ollut tutustua lasten puheen kehityksen haasteisiin ja erilaisiin keinoihin puheen kehityksen tukemiseksi. Opinnäytetyötä varten on haastatteltu Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatuksen yhteisöllistä puheterapeuttia Taina Olkinuoraa. Hänen ajatuksensa lasten puheen tukemisen tärkeydestä varhaiskasvatuksen arjessa säännöllisesti vahvistivat vinkkipaketin merkityksellisyyttä. Vinkkipaketin koostaminen lähti liikkeelle siitä, että on mietitty erilaisia keinoja puheen tukemiseksi varhaiskasvatuksen arjessa. Mitä keinoja varhaiskasvatuksessa on käytetty? Miten erilaisia menetelmiä on käytetty? Millaista materiaalia on tarjolla ja mistä sitä löytyisi lisää? Millaisia haasteita lapsilla on puheen kehityksessään ja miten niissä haasteissa voitaisiin lapsia tukea? Kun nämä asiat oli selvitetty, syntyi mindmap, johon on koottu puheen kehitystä tukevia menetelmiä.
Puhutaan vaan! -vinkkipaketin aihealueiksi valikoituivat: lukeminen, kerrontataidot, musiikki, tunnetaidot, matematiikan kieli, suujumppa, motoriikka ja leikki. Lapselle lukeminen on helppo tapa tukea hänen puheensa kehitystä. Kerronta on lasten vuorovaikutuksen kannalta keskeinen kielenkäytön taito, jota tukemalla lapsi oppii ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja sisäistä maailmaansa muille. Musiikin avulla voidaan motivoida lasta kielen harjoittamiseen yhteisissä musiikkihetkissä. Lapset, joilla on puheen kehityksessä haasteita saattavat tarvita myös tunne-elämän kehittymisessään muita enemmän tukea. Sen vuoksi myös tunnetaitojen harjoitteluun sopivia vinkkejä löytyy paketista. Matematiikan puheessa käytetään matemaattisia käsitteitä ja varhaiskasvatuksessa pitäisi kiinnittää huomiota matematiikassa tarvittaviin sanastoihin, jotta matematiikan kieli olisi kouluun mennessä tuttua lapselle. Suujumpan tavoitteena on tukea lasten suun motoriikkaa ja artikulaatiota hauskoin, arjessa toteutettavissa olevin keinoin. Usein puheen- ja motoriikan kehityksen pulmat esiintyvät yhdessä. Sen vuoksi motorisen kehityksen seuraaminen on tärkeää silloin, kun lapsella on haasteita puheen kehityksessä. Lisäksi lapsen leikkejä seuraamalla kasvattaja saa paljon tietoa lapsen puheen kehityksestä.
Vinkkipaketin nimeksi tuli Puhutaan vaan! Tarkoituksena on kokonaisvaltaisesti tukea lapsia puheen kehityksessään. Keskiössä on vuorovaikutus, joka ei ole yhdensuuntaista. Puhutaan vaan! tarkoittaa, että yhdessä lasten kanssa "aletaan vaan puhua". Näin yksinkertaistahan se ei ole, mutta tarkoituksena ei ollut tehdä keinoista tai materiaalista vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa. Käytännönläheisiin vinkkeihin on liitetty myös erilaisia linkkejä, joiden kautta löytyy muun muassa tulostettavia materiaaleja. Vinkkipaketista kasvattaja voi valita itselleen ja omalle lapsiryhmälleen sopivat keinot, joiden avulla voi leikinomaisesti lähteä kokeilemaan puheen, kielen ja vuorovaikutuksen harjoittelemista. Kaikki lähtee lapsiryhmän havainnoinnista. Otetaan selvää, mistä lapset ovat kiinnostuneita, mitkä ovat heidän tarpeensa ja vahvuutensa. Sitä kautta voidaan räätälöidä sopiva kokonaisuus, jossa on huomioitu lasten ikä- ja kehitystaso.
Tämän opinnäytetyön taustalla on lasten puheen kehityksen haasteisiin vastaaminen varhaiskasvatuksen arjessa. Erilaisille puheen tukemisen keinoille arjessa on tarvetta. Tämä on tullut esille muun muassa varhaiskasvatuksen henkilöstön havainnoista sekä mediassa käydystä keskustelusta. Tässä opinnäytetyössä käytetään termiä lapsen puheen kehittyminen. Puheen kehittymisen lisäksi tällä termillä tarkoitetaan tässä yhteydessä myös lapsen kielen ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä.
Varhaiskasvatuksen yhtenä tehtävänä on vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien kehittymistä. Kun huoli lapsen puheen kehityksestä herää, lapsi tulisi ohjata puheterapeutin vastaanotolle hänen kielellisten taitojensa arviointia varten. Lisäksi olisi hyvä tarjota lapselle paljon erilaisia mahdollisuuksia harjoitella puhetta monipuolisesti ja leikinomaisesti arjessa. Tähän tarkoitukseen on koottu Puhutaan vaan! -vinkkipaketin lasten puheen tukemista varten varhaiskasvatuksen opettajille ja muille varhaiskasvatuksen ammattilaisille. Sen avulla voidaan riittävän ajoissa aloittaa lapsen puheen tukeminen varhaiskasvatuksessa.
Vuorovaikutuksen merkitys on erittäin tärkeää puheen ja kielen oppimisen kannalta. Kieli on se järjestelmä, jolla tietoa välitetään toiselle ihmiselle. Yksi keino, jolla tätä tietoa voi välittää on puhe eli äänteellinen ilmaisu. Puheen lisäksi käytämme vuorovaikutuksessa eleitä, ilmeitä tai erilaisia toimintoja, esimerkiksi osoittamista. Puhetta tukevat ja korvaavat keinot ovat monelle lapselle hyvänä tukena puhetta harjoiteltaessa, joten näitä erilaisia keinoja on avattu tässä työssä.
Kehittämistehtävänä on 3-5 -vuotiaiden lasten puheen tukeminen varhaiskasvatuksen arjessa. Lasten ikä on rajattu yli 3-vuotiaisiin ja esikouluikäiset on jätetty pois. Vinkkejä voi soveltaen käyttää myös pienempien lasten tai esikoululaistenkin kanssa. Myös monikielisyyden haasteet on rajattu tämän opinnäytetyön ulkopuolelle. Vinkkipaketin vinkit sopivat kuitenkin hyvin myös moniin monikulttuuristen lasten kanssa toteutettaviin toimintoihin, koska esimerkiksi kuvien käyttöä olisi hyvä lisätä silloin, kun yhteinen kieli puuttuu. Lisäksi vinkkipaketin vinkkejä voi soveltaen jakaa vanhemmille kotona käytettäväksi. Tällöin lapsen puhetta tuetaan samoilla keinoilla hänen lähiympäristössään sekä varhaiskasvatuksessa ja kotona.
Tavoitteena on ollut tutustua lasten puheen kehityksen haasteisiin ja erilaisiin keinoihin puheen kehityksen tukemiseksi. Opinnäytetyötä varten on haastatteltu Hyvinkään kaupungin varhaiskasvatuksen yhteisöllistä puheterapeuttia Taina Olkinuoraa. Hänen ajatuksensa lasten puheen tukemisen tärkeydestä varhaiskasvatuksen arjessa säännöllisesti vahvistivat vinkkipaketin merkityksellisyyttä. Vinkkipaketin koostaminen lähti liikkeelle siitä, että on mietitty erilaisia keinoja puheen tukemiseksi varhaiskasvatuksen arjessa. Mitä keinoja varhaiskasvatuksessa on käytetty? Miten erilaisia menetelmiä on käytetty? Millaista materiaalia on tarjolla ja mistä sitä löytyisi lisää? Millaisia haasteita lapsilla on puheen kehityksessään ja miten niissä haasteissa voitaisiin lapsia tukea? Kun nämä asiat oli selvitetty, syntyi mindmap, johon on koottu puheen kehitystä tukevia menetelmiä.
Puhutaan vaan! -vinkkipaketin aihealueiksi valikoituivat: lukeminen, kerrontataidot, musiikki, tunnetaidot, matematiikan kieli, suujumppa, motoriikka ja leikki. Lapselle lukeminen on helppo tapa tukea hänen puheensa kehitystä. Kerronta on lasten vuorovaikutuksen kannalta keskeinen kielenkäytön taito, jota tukemalla lapsi oppii ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja sisäistä maailmaansa muille. Musiikin avulla voidaan motivoida lasta kielen harjoittamiseen yhteisissä musiikkihetkissä. Lapset, joilla on puheen kehityksessä haasteita saattavat tarvita myös tunne-elämän kehittymisessään muita enemmän tukea. Sen vuoksi myös tunnetaitojen harjoitteluun sopivia vinkkejä löytyy paketista. Matematiikan puheessa käytetään matemaattisia käsitteitä ja varhaiskasvatuksessa pitäisi kiinnittää huomiota matematiikassa tarvittaviin sanastoihin, jotta matematiikan kieli olisi kouluun mennessä tuttua lapselle. Suujumpan tavoitteena on tukea lasten suun motoriikkaa ja artikulaatiota hauskoin, arjessa toteutettavissa olevin keinoin. Usein puheen- ja motoriikan kehityksen pulmat esiintyvät yhdessä. Sen vuoksi motorisen kehityksen seuraaminen on tärkeää silloin, kun lapsella on haasteita puheen kehityksessä. Lisäksi lapsen leikkejä seuraamalla kasvattaja saa paljon tietoa lapsen puheen kehityksestä.
Vinkkipaketin nimeksi tuli Puhutaan vaan! Tarkoituksena on kokonaisvaltaisesti tukea lapsia puheen kehityksessään. Keskiössä on vuorovaikutus, joka ei ole yhdensuuntaista. Puhutaan vaan! tarkoittaa, että yhdessä lasten kanssa "aletaan vaan puhua". Näin yksinkertaistahan se ei ole, mutta tarkoituksena ei ollut tehdä keinoista tai materiaalista vaikeita tai jopa mahdottomia toteuttaa. Käytännönläheisiin vinkkeihin on liitetty myös erilaisia linkkejä, joiden kautta löytyy muun muassa tulostettavia materiaaleja. Vinkkipaketista kasvattaja voi valita itselleen ja omalle lapsiryhmälleen sopivat keinot, joiden avulla voi leikinomaisesti lähteä kokeilemaan puheen, kielen ja vuorovaikutuksen harjoittelemista. Kaikki lähtee lapsiryhmän havainnoinnista. Otetaan selvää, mistä lapset ovat kiinnostuneita, mitkä ovat heidän tarpeensa ja vahvuutensa. Sitä kautta voidaan räätälöidä sopiva kokonaisuus, jossa on huomioitu lasten ikä- ja kehitystaso.