Jatkuvuudenhallinta liiketoimintaverkostoissa
Kortesuo, Jarno (2020)
Kortesuo, Jarno
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061118427
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia liiketoiminnan jatkuvuutta ja toimintavarmuutta nykymuotoisissa liiketoimintaverkostoissa. Tarkoituksena oli selvittää verkostomaisen toimintaympäristön erityispiirteitä jatkuvuudenhallinnan näkökulmasta ja nostaa esiin mahdollisia hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja aihepiiriin liittyen.
Opinnäytetyö toteutettiin Huoltovarmuuskeskuksen toimeksiannosta. Arvioitiin, että opinnäytetyön tuloksia olisi mahdollista hyödyntää huoltovarmuuden kehitystyössä, mikäli keinoja organisaation liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi verkostomaisessa toimintaympäristössä saataisiin selvitettyä.
Opinnäytetyön viitekehys muodostettiin jatkuvuudenhallintaan sekä liiketoimintaverkostoihin ja strategisiin kumppanuuksiin liittyvästä kirjallisuudesta sekä tieteellisistä artikkeleista. Jatkuvuudenhallinnan osalta vuonna 2019 päivitetyllä ISO 22301 -standardilla oli opinnäytetyössä iso merkitys, sillä sen havaittiin edustavan ja kokoavan hyvin yhteen keskeistä teoriaa jatkuvuudenhallinnassa.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusotetta ja tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus. Tapaustutkimuksen kannalta keskeinen lähdeaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tapaustutkimuksen kohteeksi valikoitui kaksi isoa huoltovarmuuden kannalta kriittistä suomalaista yritystä.
Opinnäytetyössä saatiin osittain vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Keskeisenä havaintona oli, ettei jatkuvuudenhallintaa ole juurikaan tutkittu verkostojen näkökulmasta. Kirjallisuudessa ja standardeissa verkostojen näkökulmaa on käsitelty epäsuorasti esimerkiksi sidosryhmien, toimitusketjujen ja ulkoistamisen kautta. Toteutetuilla teemahaastatteluilla saatiin tehtyä vertailua tapaustutkimuksen kohteena olevien yritysten jatkuvuudenhallintaprosesseista suhteessa jatkuvuudenhallinnan teoriaan. Organisaatioiden jatkuvuudenhallinta oli molempien osalta jäsentynyttä ja systemaattista toimintaa. Tunnistettavissa oli esimerkiksi ISO 22301 -standardin elementtejä, vaikka kummankaan organisaation jatkuvuudenhallintajärjestelmä ei suoraan pohjautunut olemassa oleviin standardeihin tai muihin ohjeistuksiin. Sen sijaan haastatteluilla ei saatu tuotettua vastauksia verkostomaisen toimintaympäristön jatkuvuudenhallintaan liittyen, sillä kohdeorganisaatioiden liiketoimintamallit eivät tähän soveltuneet.
Opinnäytetyö toteutettiin Huoltovarmuuskeskuksen toimeksiannosta. Arvioitiin, että opinnäytetyön tuloksia olisi mahdollista hyödyntää huoltovarmuuden kehitystyössä, mikäli keinoja organisaation liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi verkostomaisessa toimintaympäristössä saataisiin selvitettyä.
Opinnäytetyön viitekehys muodostettiin jatkuvuudenhallintaan sekä liiketoimintaverkostoihin ja strategisiin kumppanuuksiin liittyvästä kirjallisuudesta sekä tieteellisistä artikkeleista. Jatkuvuudenhallinnan osalta vuonna 2019 päivitetyllä ISO 22301 -standardilla oli opinnäytetyössä iso merkitys, sillä sen havaittiin edustavan ja kokoavan hyvin yhteen keskeistä teoriaa jatkuvuudenhallinnassa.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusotetta ja tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus. Tapaustutkimuksen kannalta keskeinen lähdeaineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tapaustutkimuksen kohteeksi valikoitui kaksi isoa huoltovarmuuden kannalta kriittistä suomalaista yritystä.
Opinnäytetyössä saatiin osittain vastauksia esitettyihin tutkimuskysymyksiin. Keskeisenä havaintona oli, ettei jatkuvuudenhallintaa ole juurikaan tutkittu verkostojen näkökulmasta. Kirjallisuudessa ja standardeissa verkostojen näkökulmaa on käsitelty epäsuorasti esimerkiksi sidosryhmien, toimitusketjujen ja ulkoistamisen kautta. Toteutetuilla teemahaastatteluilla saatiin tehtyä vertailua tapaustutkimuksen kohteena olevien yritysten jatkuvuudenhallintaprosesseista suhteessa jatkuvuudenhallinnan teoriaan. Organisaatioiden jatkuvuudenhallinta oli molempien osalta jäsentynyttä ja systemaattista toimintaa. Tunnistettavissa oli esimerkiksi ISO 22301 -standardin elementtejä, vaikka kummankaan organisaation jatkuvuudenhallintajärjestelmä ei suoraan pohjautunut olemassa oleviin standardeihin tai muihin ohjeistuksiin. Sen sijaan haastatteluilla ei saatu tuotettua vastauksia verkostomaisen toimintaympäristön jatkuvuudenhallintaan liittyen, sillä kohdeorganisaatioiden liiketoimintamallit eivät tähän soveltuneet.