Lapsen itsesäätelyn tukeminen varhaiskasvatuksessa

Abstract

Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kuvailla niitä keinoja, joilla kasvattajat voivat tukea lapsen itsesäätelyä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena oli koota yhteen ajantasaista tietoa ja lisätä ymmärrystä itsesäätelystä, sen kehittymisestä, haasteista ja tukikeinoista. Tutkimuksessa selvisi, että lapsen itsesäätely kehittyy vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa, kun itsesäätelytaitoja harjoitellaan toistuvasti. Arjen rutiinit ovat tärkeitä, sillä toimintojen ennakoitavuus ja johdonmukaisuus tuovat lapselle turvallisuuden ja hallinnan tunteen. Yksilön luontainen tarve hallita itseään ja vaikuttaa ympärillä oleviin ihmisiin, esineisiin ja tapahtumiin on itsesäätelyn kehityksen perusta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kasvattajan sensitiivinen kanssasäätely ja lapsen yksilöllisen kehityksen huomioon ottaminen ovat lapsen itsesäätelyn kehittymisen kannalta merkityksellisiä. Lapsi tarvitsee aikuisen tukea tunteiden tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Tämä vaatii aikuiselta herkkyyttä huomata lapsen muuttuvat tunnetilat. Myös selkeästi määritellyt rajat ja säännöt ovat tärkeät, jotta lapsi voi itsenäisesti ja turvallisesti harjoitella oman käyttäytymisensä säätelyä.