Immobilisaatiopotilaan hoidon laadun kehittäminen kipsikoulutuspalautteen avulla

Abstract

Laurea-ammattikorkeakoulun ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HYKS-sairaanhoitoalueen kirurgian toimialan yhteisen hankeen tarkoituksena on vuosina 2001-2012 kehittää hoitotyön laatua. Opinnäytetyö on osa Laurea-ammattikorkeakoulun ja Peijaksen sairaalaan kirurgian poliklinikan hankeprojektia. Projektin tarkoituksena oli kehittää nilkkamurtumapotilaan hoitoa immobilisaatiokoulutuspalautteen avulla. Kyselylomake rakennettiin koulutukseen yhteistyössä Peijaksen kirurgian poliklinikan kanssa.

Projektiryhmään kuuluivat opinnäytetyön tekijät, ohjaava yliopettaja sekä yksi sairaanhoitaja-kipsikouluttaja Peijaksen sairaalan kirurgian poliklinikalta. Projekti käynnistyi syksyllä 2010. Projektiryhmä oli yhteydessä koko projektin ajan sähköpostitse ja projektin sisältöä käsiteltiin ja kehitettiin projektikokouksissa. Lopullinen kehittämisprojektin aihe tarkentui marraskuussa 2010. Työskentely aloitettiin ensimmäisellä projektitapaamisella Peijaksen sairaalassa. Projekti toteutettiin tekemällä kyselylomake HUS:n immobilisaatiokoulutukseen keväällä 2011. Kyselylomakkeen pohjana käytettiin Laurea-ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä vuodelta 2008; Suositeltavat käytänteet muovikipsisaappaan tekemiseen nilkkamurtumapotilaalle Peijaksen sairaalan kirurgian poliklinikalla. (Kajari, Karjalainen & Kiiveri, 2008).

Immobilisaatiokoulutukseen osallistui 17 terveydenhoitoalan ammattilaista. Kyselylomakkeiden vastausprosentti oli 100 %. Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin ’PASW Statistics 18’ –tilasto-ohjelman avulla. Kyselyn tuloksena oli, että vastaajista valtaosa oli sairaanhoitajia ja he ovat toimineet immobilisaatiopotilaiden parissa noin viisi vuotta. Suojavälineiden käyttö kipsatessa oli suosituksiin nähden vähäistä. Hoitajan suojaaminen oli yleisempää kuin potilaan suojaaminen. Kipsiin liittyvä ohjaaminen oli aktiivisinta kahden viikon aikana kipsauksesta, mutta vähäistä enää kuuden viikon kohdalla kipsauksesta. Potilaan ikä ja asumisolosuhteet huomioitiin tärkeimpänä ohjausta annettaessa. Jatkossa kyselylomaketta voisi kehittää edelleen ja otantaa laajentaa tutkimuksen luotettavuuden parantamiseksi.

Developing the quality of an immobilised patient’s care with the feedback plaster cast education

The purpose of the co-operation between Laurea University of Applied Sciences and Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS) is to develop the quality of nursing during the years 2001-2012. This thesis is part of a project between Laurea University of Applied Sciences and Peijas hospital’s outpatient surgery department. The purpose of the project was to develop ankle fracture patient’s care by making a feedback questionnaire concerning the immobilization education. The questionnaire was compiled for education in co-operation with Peijas hospital’s outpatient surgery department. The project team included the authors of this thesis, Principal Lecturer Teija-Kaisa Aholaakko and Nurse Veikko Westersund from the outpatient surgery department. The project started in autumn 2010. The project team met regularly and the work plan was discussed and defined in the project meetings.

The final topic of the thesis was ready in November 2010. The project commenced with the first project meeting in Peijas hospital. The project included a questionnaire for an immobilisation education. The questionnaire was based on an earlier thesis named “The recommended practices of making plastic plaster of Paris boot for ankle fracture patient to Peijas hospital’s surgery outpatient department” written at Laurea University of Applied Sciences by the authors Kajari, Karjalainen & Kiiveri in 2008.

There were 17 participants in the immobilisation education. The response percent was 100%. The results of the questionnaire were analyzed using PASW Statistics 18 software. The results show that most of the respondents were nurses and had worked with immobilised patients for approximately five years. The use of protective gears was less than according to the recommended practices. The respondents used protective gears more to protect themselves than to protect the patient. The guidance concerning the cast was most actively given during the first two weeks from casting. No guidance was given after six weeks from casting. In the future the questionnaire could be developed further and the sampling increased to improve the reliability of the results.