Oikeusturva muutoksenhaussa vakuutusoikeudesta korkeimpaan oikeuteen
Huhtala, Neea (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218500
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218500
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää oikeusturvan tilaa vakuutusoikeudellisten asioiden käsittelyssä korkeimmassa oikeudessa. Kyse oli vakuutuslääketieteellisten asiantuntijalausuntojen saamisesta korkeimman oikeuden käsittelyyn muutoksenhaussa vakuutusoikeudesta korkeimpaan oikeuteen vakuutusoikeudellisia asioita koskevissa tapauksissa. Asiassa oli selvä prosessuaalinen ongelma, kun millään taholla ei ollut lain tuomaa velvollisuutta antaa lausuntoja korkeimman oikeuden niitä pyytäessä, eikä lausuntojen antamista ollut säädetty lailla minkään tahon tehtäväksi.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin tämän työn kannalta keskeisimpiin perusoikeuksiin ja julkisen vallan oikeusperiaatteisiin. Tietoperustassa selvitettiin myös vakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden rooleja osana Suomen tuomioistuinjärjestelmää. Lisäksi työssä käytiin läpi aiheeseen liittyneen lakiuudistuksen, ja sen valmisteluprosessin vaiheet pääpiirteittäin. Opinnäytetyössä kuvattiin lakiuudistuksen etenemisprosessia korkeimman oikeuden ehdotuksesta hallituksen esitykseen, valiokunnan mietintöön, ja edelleen eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi. Tärkeimpinä oikeuslähteinä tässä työssä toimivat Suomen perustuslaki (731/1999), Hallintolaki (434/2003), ja hallituksen esitys (HE 38/2019 vp).
Opinnäytetyö toteutettiin perinteisenä lainopillisena tutkimuksena, jossa tutkittiin ja systematisoitiin jo voimassa olevaa oikeutta sekä käytiin läpi lainsäätämisprosessin vaiheita. Lakiuudistus eteni harvinaisesta korkeimman oikeuden oma-aloitteisesta esityksestä eduskunnan hyväksymäksi uudeksi laiksi opinnäytetyöprosessin aikana, ja lakimuutoksen vaikutuksia oikeusturvan tilaan tulee seurata. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikkien lain säätämiseen osallistuneiden tahojen lausunnot puolsivat uudistuksen tarpeellisuutta ja tärkeyttä yksilön oikeusturvan toteutumisen kannalta, sillä lääketieteellinen erityisasiantuntemus ja vakuutuslääketieteelliset asiantuntijalausunnot ovat erittäin tärkeässä roolissa ratkaistaessa vakuutusoikeudellisia asioita oikeudenkäynnissä korkeimmassa oikeudessa.
Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin tämän työn kannalta keskeisimpiin perusoikeuksiin ja julkisen vallan oikeusperiaatteisiin. Tietoperustassa selvitettiin myös vakuutusoikeuden ja korkeimman oikeuden rooleja osana Suomen tuomioistuinjärjestelmää. Lisäksi työssä käytiin läpi aiheeseen liittyneen lakiuudistuksen, ja sen valmisteluprosessin vaiheet pääpiirteittäin. Opinnäytetyössä kuvattiin lakiuudistuksen etenemisprosessia korkeimman oikeuden ehdotuksesta hallituksen esitykseen, valiokunnan mietintöön, ja edelleen eduskunnan täysistunnon käsiteltäväksi. Tärkeimpinä oikeuslähteinä tässä työssä toimivat Suomen perustuslaki (731/1999), Hallintolaki (434/2003), ja hallituksen esitys (HE 38/2019 vp).
Opinnäytetyö toteutettiin perinteisenä lainopillisena tutkimuksena, jossa tutkittiin ja systematisoitiin jo voimassa olevaa oikeutta sekä käytiin läpi lainsäätämisprosessin vaiheita. Lakiuudistus eteni harvinaisesta korkeimman oikeuden oma-aloitteisesta esityksestä eduskunnan hyväksymäksi uudeksi laiksi opinnäytetyöprosessin aikana, ja lakimuutoksen vaikutuksia oikeusturvan tilaan tulee seurata. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikkien lain säätämiseen osallistuneiden tahojen lausunnot puolsivat uudistuksen tarpeellisuutta ja tärkeyttä yksilön oikeusturvan toteutumisen kannalta, sillä lääketieteellinen erityisasiantuntemus ja vakuutuslääketieteelliset asiantuntijalausunnot ovat erittäin tärkeässä roolissa ratkaistaessa vakuutusoikeudellisia asioita oikeudenkäynnissä korkeimmassa oikeudessa.