Suomalaisen musiikkikampuksen itsearvionti
Liimatainen, Leena; Heikkilä, Eija-Mari; Ikonen, Hannu (2020)
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-566-1
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-566-1
Tiivistelmä
Suomalaisen musiikkikampuksen itsearviointi toteutettiin vuosina 2018–2019. Itsearvioinnin lähtökohtina toimivat EduFutura Jyväskylä yhteistyön tavoitteet, Suomalaisen musiikkikampuksen strategia 2017–2025 ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) uusi korkeakoulujen auditointimalli 2018–2024. Itsearviointi kohdistui musiikkikampuksen toimintaan kokonaisuutena ja arvioinnissa tarkasteltiin toiminnan vahvuuksia, kehittämiskohteita ja tärkeimpiä kehittämisehdotuksia tulevaisuutta ennakoiden. Lisäksi musiikkikampuksen itsearvioinnin tavoitteena oli mallintaa EduFuturan eri kärkialojen strategisen kehittämisen tueksi itsearviointimalli, jolla voidaan parantaa EduFutura yhteistyölle asetettujen tavoitteiden ja strategian mukaisen toiminnan toteutumista.
Itsearviointia varten luotiin syksyllä 2018 arviointimalli, joka pohjautuu Karvin uuden korkeakoulujen auditointimallin periaatteisiin. Itsearviointiaineisto koottiin vuonna 2019 Suomalaisen musiikkikampuksen opiskelijoille, johdolle ja henkilöstölle järjestetyissä kolmessa työpajassa. Itsearvioinnin perustella Suomalaisen musiikkikampuksen keskeisiksi vahvuuksiksi ja kehittämisehdotuksiksi tunnistettiin seuraavat tekijät.
SUOMALAISEN MUSIIKKIKAMPUKSEN KESKEISIMMÄT VAHVUUDET:
1. Henkilökohtaisten ja yksilöllisten opintopolkujen mahdollisuudet ja niistä rakentuvat koulutusjatkumot
2. Korkeatasoinen opetus ja tutkimus sisältäen vahvan pedagogisen näkökulman
3. Runsas taideprojektituotanto, jota tuetaan yhteisen EduFuturan tuottajan työllä ja joka mahdollistaa myös opiskelijoiden yrittäjyysja liiketoimintaosaamisen vahvistamisen
4. Yhteiset kehittämispäivät palautefoorumina jäsentävät systemaattista kehittämistyötä
5. Oppilaitosten läheinen sijainti ja yhteiset toimitilat
6. Kehittyvä, yhteinen johtamismalli
SUOMALAISEN MUSIIKKIKAMPUKSEN KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISEHDOTUKSET:
1. Systemaattinen, jatkuva ja yhteinen opetussuunnitelmatyö ristiinopiskelumahdollisuuksien rakentumiseksi
2. Tutkimuksen ja pedagogisen kehittämisen vuoropuhelun vahvistaminen
3. Yhteiset opinto-, työelämä- ja urapalvelut sekä alumnitoiminnot
4. Yhteisen tekemisen, produktioiden ja uusien koulutustuotteiden kehittäminen
5. Proaktiivinen työelämä-vuoropuhelu ja yhteistyö eri alojen välillä
6. Johtamisen resurssiohjauksen eli yhteisten opettajuuksien ja rekrytointien sekä opetushenkilöstön yhteisen työsuunnittelun vahvistaminen
Itsearviointia varten luotiin syksyllä 2018 arviointimalli, joka pohjautuu Karvin uuden korkeakoulujen auditointimallin periaatteisiin. Itsearviointiaineisto koottiin vuonna 2019 Suomalaisen musiikkikampuksen opiskelijoille, johdolle ja henkilöstölle järjestetyissä kolmessa työpajassa. Itsearvioinnin perustella Suomalaisen musiikkikampuksen keskeisiksi vahvuuksiksi ja kehittämisehdotuksiksi tunnistettiin seuraavat tekijät.
SUOMALAISEN MUSIIKKIKAMPUKSEN KESKEISIMMÄT VAHVUUDET:
1. Henkilökohtaisten ja yksilöllisten opintopolkujen mahdollisuudet ja niistä rakentuvat koulutusjatkumot
2. Korkeatasoinen opetus ja tutkimus sisältäen vahvan pedagogisen näkökulman
3. Runsas taideprojektituotanto, jota tuetaan yhteisen EduFuturan tuottajan työllä ja joka mahdollistaa myös opiskelijoiden yrittäjyysja liiketoimintaosaamisen vahvistamisen
4. Yhteiset kehittämispäivät palautefoorumina jäsentävät systemaattista kehittämistyötä
5. Oppilaitosten läheinen sijainti ja yhteiset toimitilat
6. Kehittyvä, yhteinen johtamismalli
SUOMALAISEN MUSIIKKIKAMPUKSEN KESKEISIMMÄT KEHITTÄMISEHDOTUKSET:
1. Systemaattinen, jatkuva ja yhteinen opetussuunnitelmatyö ristiinopiskelumahdollisuuksien rakentumiseksi
2. Tutkimuksen ja pedagogisen kehittämisen vuoropuhelun vahvistaminen
3. Yhteiset opinto-, työelämä- ja urapalvelut sekä alumnitoiminnot
4. Yhteisen tekemisen, produktioiden ja uusien koulutustuotteiden kehittäminen
5. Proaktiivinen työelämä-vuoropuhelu ja yhteistyö eri alojen välillä
6. Johtamisen resurssiohjauksen eli yhteisten opettajuuksien ja rekrytointien sekä opetushenkilöstön yhteisen työsuunnittelun vahvistaminen