Äkkiä kirjojen tuoksuun! The Early Bird Catches the Book!
Myrberg, Hanna (2020)
Myrberg, Hanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020063019443
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020063019443
Tiivistelmä
Äkkiä kirjojen tuoksuun!
The Early Bird Catches the Book!
Varhaislukemisen hanke
Varhaislukeminen on tärkeä osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Sillä on todettu olevan monenlaisia hyötyjä kielen ja lukutaidon kehittymiselle. Varhaislukeminen edistää lasten kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Osallisuus, sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja tunnetaidot kehittyvät lukemalla yhdessä lasten kanssa. Varhaislukemisen avulla mielikuvitus ja empatiakyky vahvistuvat. Parhaimmillaan yhteiset lukuhetket palkitsevat sekä kuulijan että lukijan.
Opinnäytetyö on tehty toiminnallisena kehittämishankkeena yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään yhdistyksen iltaperhekahvilatoiminnan kanssa. Tavoitteena oli iltaperhekahvilaan osallistuvien lasten ja perheiden osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen varhaislukemisen menetelmiä hyödyntämällä. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää neljän ohjauskerran kokonaisuus tukemaan iltaperhekahvilan toimintaa. Portfolio-opinnäytetyö on tehty bulb-sovelluksella.
Iltaperhekahvilan asiakkaat olivat mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa. Neljän toimintakerran kokonaisuus sisälsi runokylvyn, aistiseikkailun, satuhieronnan ja tunnetaitotarinoita. Toiminta oli varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvaa, tukien laaja-alaista osaamista ja huomioiden eri oppimisen alueita. Menetelminä lukemisen lisäksi oli esimerkiksi esiintymistä, tanssia, musiikkia, leikkiä, liikuntaa, kosketusta ja keskustelua. Osallistujia toimintakerroilla oli 8-19 ja lasten ikäjakauma oli kuudesta kuukaudesta kuuteen vuoteen.
Tavoitteiden toteutumista arvioitiin yhdessä osallistujien kanssa pedagogisen dokumentoinnin avulla. Se sisälsi palautteen keräämistä keskustelemalla ja hymynaama-arviointivälineen avulla, valokuvaamalla sekä muistiinpanoja kirjaamalla. Ammatillista kehittymistä reflektoitiin blogin kirjoittamisen kautta. Osallistujien mielestä osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuivat, hyvinvointi ja lukuinnostus lisääntyivät. Osallistujat kiinnostuivat toiminnasta ja hanke oli merkittävä ammatillinen kokemus. Iltaperhekahvilan toiminta mahdollistui tämän hankkeen ajan. Kehitetty toimintakokonaisuus jää iltaperhekahvilatoiminnan hyödynnettäväksi jatkossa.
The Early Bird Catches the Book!
Varhaislukemisen hanke
Varhaislukeminen on tärkeä osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Sillä on todettu olevan monenlaisia hyötyjä kielen ja lukutaidon kehittymiselle. Varhaislukeminen edistää lasten kasvua, kehitystä, oppimista ja hyvinvointia. Osallisuus, sosiaaliset taidot, ongelmanratkaisu-, vuorovaikutus- ja tunnetaidot kehittyvät lukemalla yhdessä lasten kanssa. Varhaislukemisen avulla mielikuvitus ja empatiakyky vahvistuvat. Parhaimmillaan yhteiset lukuhetket palkitsevat sekä kuulijan että lukijan.
Opinnäytetyö on tehty toiminnallisena kehittämishankkeena yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Hyvinkään yhdistyksen iltaperhekahvilatoiminnan kanssa. Tavoitteena oli iltaperhekahvilaan osallistuvien lasten ja perheiden osallisuuden, yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen varhaislukemisen menetelmiä hyödyntämällä. Lisäksi tarkoituksena oli kehittää neljän ohjauskerran kokonaisuus tukemaan iltaperhekahvilan toimintaa. Portfolio-opinnäytetyö on tehty bulb-sovelluksella.
Iltaperhekahvilan asiakkaat olivat mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja arvioimassa toimintaa. Neljän toimintakerran kokonaisuus sisälsi runokylvyn, aistiseikkailun, satuhieronnan ja tunnetaitotarinoita. Toiminta oli varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvaa, tukien laaja-alaista osaamista ja huomioiden eri oppimisen alueita. Menetelminä lukemisen lisäksi oli esimerkiksi esiintymistä, tanssia, musiikkia, leikkiä, liikuntaa, kosketusta ja keskustelua. Osallistujia toimintakerroilla oli 8-19 ja lasten ikäjakauma oli kuudesta kuukaudesta kuuteen vuoteen.
Tavoitteiden toteutumista arvioitiin yhdessä osallistujien kanssa pedagogisen dokumentoinnin avulla. Se sisälsi palautteen keräämistä keskustelemalla ja hymynaama-arviointivälineen avulla, valokuvaamalla sekä muistiinpanoja kirjaamalla. Ammatillista kehittymistä reflektoitiin blogin kirjoittamisen kautta. Osallistujien mielestä osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuivat, hyvinvointi ja lukuinnostus lisääntyivät. Osallistujat kiinnostuivat toiminnasta ja hanke oli merkittävä ammatillinen kokemus. Iltaperhekahvilan toiminta mahdollistui tämän hankkeen ajan. Kehitetty toimintakokonaisuus jää iltaperhekahvilatoiminnan hyödynnettäväksi jatkossa.