Taksilain uudistamisen vaikutukset ikäihmisten luottamukseen taksiin
Yassin, Alibeto (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020072019582
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020072019582
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli taksilain uudistamisen vaikutukset ikäihmisten luottamukseen taksiin. Voimaan astuneella lakiuudistuksella on ollut huomattavia vaikutuksia asiakkaiden käsitykseen taksin luotettavuudesta. Aikaisemmin tarkoin säädelty taksilupien määrien rajoitus puretaan kokonaan ja matkojen hinnat ovat täysin vapaasti säädeltävissä.
Lähdin tutkimaan tätä aihetta, koska minulla on taustaa taksikuljettajana alasta ja kiinnostus aihetta kohtaan lähti keskusteluista, joita olen käynyt asiakkaiden kanssa. Minua kiinnosti erityisesti ikäihmisten riskialttius ja heidän huolestuneisuutensa uudistusta kohtaan.
Kuljettajana ollessani usein tuli puheenaiheeksi lakiuudistus ja sen vaikutukset asiakkaiden luottamukseen. Erityisesti ikäihmiset olivat erityisen huolestuneita ja tyytyväisiä aikaisempaan taksilakiin. Taksilakiuudistuksen astuttua voimaan on tullut paljon palautetta ja epäkohtia, joihin olisi syytä kiinnittää huomiota. Aikaisemmin tarkoin säädelty järjestelmä on muutettu vapaampaan muotoon. Taksin käyttö ikäihmisille on elintärkeä palvelu, se mahdollistaa liikkumisen sekä arkisten asioiden hoitamisen, palvelun toimivuudessa tulee ottaa huomioon erityisryhmät kuten vammaiset sekä ikäihmiset.
Taksikyytien hinnoittelusta on otettu aikaisemmin käytössä ollut hintakatto ja tämä mahdollistaa vahvaa hintojen nousua aikaisempaan. Tästä on jo näyttöä ja esimerkiksi Taksi Helsinki on ilmoittanut kyytien kallistuneen 5-7 aikaisemmasta. Hintamuutosten on nähty alentavan luottamusta. Opinnäytetyön tavoitteena on siis selvittää vanhusten näkemys taksipalveluiden luotettavuudesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Opinnäytetyötä tutkittiin suorittamalla haastatteluita, haastattelu sopii monenlaisiin tutkimustarkoituksiin ja se on joustava keino tiedonkeruulle. Opinnäytetyössä käytetty teemahaastattelu on puolistrukturoitu menetelmä ja haastattelu kysymykset sekä järjestystä ei ole määritelty tarkkaan. Tutkimukseen osallistui vanhainkodin asukkaita, jotka käyttävät runsaasti taksia. Haastateltavia oli 6 kappaletta ja näin saatiin mahdollisimman kattavat ja laajat vastaukset.
Otin yhteyttä eri vanhainkoteihin sähköpostilla ja haastateltavien löydyttyä suoritin haastattelut puhelimitse, vaikka alun perin suunnitelmana oli suorittaa haastattelut kasvotusten, mutta koronan vuoksi se ei ollut mahdollista. Haastatteluihin meni n. 45 minuuttia ja puheluiden aikana käytin nauhoitusta, jonka kirjoitin puhtaaksi tekstille. Yksi opinnäytetyön tuotoksista oli asiakaspersoonat, jotka oli luotu taksimatkojen aikana tehdyistä haastatteluista.
Tulokset mitkä sain tutkimukseni aikana osoittavat, että luottamus taksialaa kohtaan ei ole entisellään ja luottamus yleisellä tasolla alaa kohtaan on romahtanut. Ikäihmiset olivat opinnäytetyön pääryhmä ja he kokevat palvelun tason laskeneen uudistuksen myötä. Moni tutkimukseen osallistuneista ovat vielä luottavaisia entisiä toimijoita kohtaan, sillä nämä toimijat ovat edelleen toimineet ”perinteisellä” tavalla. Näiden toimijoiden autoissa on edelleen taksamittarit sekä hinnastot selkeästi esillä, sekä reklamaation tekeminen on mahdollista.
Uusien toimijoiden kohdalla on paljon ennakkoluuloja sekä myös huonoja kokemuksia.
Luottamuksen kehittämiseksi täytyisi käyttää mallina ”perinteisten” toimijoiden toiminta tapaa, eli hinnoittelu olisi kaikissa yhtiön autoissa sama ja mahdollisuus reklamaation tekemiseen tilanteen vaatiessa voisi kehittää luottamusta.
Kuljettajien ammattilaisuus on myös tullut monesti esille haastatteluiden aikana, vaikka pakolliset koulutukset ovat alalta vähentyneet näiden avulla voidaan erottua joukosta, esimerkiksi Lähitaksi järjestää edelleen kuljettajakoulutuksia ja rataharjoituksia missä kehitetään jatkuvasti kuljettajien tasoa.
Luottamusta voidaan rakentaa huomattavasti paremmaksi luotettavilla ja jatkuvilla koulutuksilla kuljettajille. Ikäihmisten palvelemisessa on myös hyvä olla palvelualtis kuljettaja, joka on valmis avustamaan ja huomioimaan esimerkiksi huonosti liikkuvaa asiakasta.
Lähdin tutkimaan tätä aihetta, koska minulla on taustaa taksikuljettajana alasta ja kiinnostus aihetta kohtaan lähti keskusteluista, joita olen käynyt asiakkaiden kanssa. Minua kiinnosti erityisesti ikäihmisten riskialttius ja heidän huolestuneisuutensa uudistusta kohtaan.
Kuljettajana ollessani usein tuli puheenaiheeksi lakiuudistus ja sen vaikutukset asiakkaiden luottamukseen. Erityisesti ikäihmiset olivat erityisen huolestuneita ja tyytyväisiä aikaisempaan taksilakiin. Taksilakiuudistuksen astuttua voimaan on tullut paljon palautetta ja epäkohtia, joihin olisi syytä kiinnittää huomiota. Aikaisemmin tarkoin säädelty järjestelmä on muutettu vapaampaan muotoon. Taksin käyttö ikäihmisille on elintärkeä palvelu, se mahdollistaa liikkumisen sekä arkisten asioiden hoitamisen, palvelun toimivuudessa tulee ottaa huomioon erityisryhmät kuten vammaiset sekä ikäihmiset.
Taksikyytien hinnoittelusta on otettu aikaisemmin käytössä ollut hintakatto ja tämä mahdollistaa vahvaa hintojen nousua aikaisempaan. Tästä on jo näyttöä ja esimerkiksi Taksi Helsinki on ilmoittanut kyytien kallistuneen 5-7 aikaisemmasta. Hintamuutosten on nähty alentavan luottamusta. Opinnäytetyön tavoitteena on siis selvittää vanhusten näkemys taksipalveluiden luotettavuudesta ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Opinnäytetyötä tutkittiin suorittamalla haastatteluita, haastattelu sopii monenlaisiin tutkimustarkoituksiin ja se on joustava keino tiedonkeruulle. Opinnäytetyössä käytetty teemahaastattelu on puolistrukturoitu menetelmä ja haastattelu kysymykset sekä järjestystä ei ole määritelty tarkkaan. Tutkimukseen osallistui vanhainkodin asukkaita, jotka käyttävät runsaasti taksia. Haastateltavia oli 6 kappaletta ja näin saatiin mahdollisimman kattavat ja laajat vastaukset.
Otin yhteyttä eri vanhainkoteihin sähköpostilla ja haastateltavien löydyttyä suoritin haastattelut puhelimitse, vaikka alun perin suunnitelmana oli suorittaa haastattelut kasvotusten, mutta koronan vuoksi se ei ollut mahdollista. Haastatteluihin meni n. 45 minuuttia ja puheluiden aikana käytin nauhoitusta, jonka kirjoitin puhtaaksi tekstille. Yksi opinnäytetyön tuotoksista oli asiakaspersoonat, jotka oli luotu taksimatkojen aikana tehdyistä haastatteluista.
Tulokset mitkä sain tutkimukseni aikana osoittavat, että luottamus taksialaa kohtaan ei ole entisellään ja luottamus yleisellä tasolla alaa kohtaan on romahtanut. Ikäihmiset olivat opinnäytetyön pääryhmä ja he kokevat palvelun tason laskeneen uudistuksen myötä. Moni tutkimukseen osallistuneista ovat vielä luottavaisia entisiä toimijoita kohtaan, sillä nämä toimijat ovat edelleen toimineet ”perinteisellä” tavalla. Näiden toimijoiden autoissa on edelleen taksamittarit sekä hinnastot selkeästi esillä, sekä reklamaation tekeminen on mahdollista.
Uusien toimijoiden kohdalla on paljon ennakkoluuloja sekä myös huonoja kokemuksia.
Luottamuksen kehittämiseksi täytyisi käyttää mallina ”perinteisten” toimijoiden toiminta tapaa, eli hinnoittelu olisi kaikissa yhtiön autoissa sama ja mahdollisuus reklamaation tekemiseen tilanteen vaatiessa voisi kehittää luottamusta.
Kuljettajien ammattilaisuus on myös tullut monesti esille haastatteluiden aikana, vaikka pakolliset koulutukset ovat alalta vähentyneet näiden avulla voidaan erottua joukosta, esimerkiksi Lähitaksi järjestää edelleen kuljettajakoulutuksia ja rataharjoituksia missä kehitetään jatkuvasti kuljettajien tasoa.
Luottamusta voidaan rakentaa huomattavasti paremmaksi luotettavilla ja jatkuvilla koulutuksilla kuljettajille. Ikäihmisten palvelemisessa on myös hyvä olla palvelualtis kuljettaja, joka on valmis avustamaan ja huomioimaan esimerkiksi huonosti liikkuvaa asiakasta.