Sadutus, sadut ja tarinat varhaiskasvatuksessa

Abstract

Portfolio-opinnäytetyöni on ”työkalupakki” itselle tulevassa varhaiskasvatuksen opettajan työssä käytettäväksi noin 3-5-vuotiaiden lasten kanssa. Tärkeimmät ”työkalut” ovat sadutus, sadutusmenetelmä ja satujen, tarinoiden ja kirjojen ääneen lukeminen lapsille. Satujen ja tarinoiden kautta toteutuu lasten ja perheiden osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Portfoliossa kerron teoriaosuudessa myös lasten kielenkehityksestä, koska kielenkehitys on yhteydessä tarinankerrontataitoihin. Ääneen lukemisella on esimerkiksi vaikutusta lasten sanavaraston ja lukutaidon kehittymiseen.

Huomasin varhaiskasvatuksen opettaja -opintoihin kuuluvan harjoittelun aikana, että tarvitsen päivitystä siihen, miten toteuttaa Varhaiskasvatussuunitelman perusteiden edellyttämää lasten osallisuuden, laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ja oppimisen alueet huomioivaa toimintaa. Oma mielenkiintoni liittyy siihen, miten voin lisätä lapsille lukemista varhaiskasvatuksessa, koska lukeminen on hauskaa, iloa tuottavaa ja samalla kielenkehityksen kannalta hyödyllistä sekä tietoa lisäävää. Karvin kehittämissuosituksissa (2020) sanotaan, että lapsille tulee lukea enemmän ääneen kirjallisuutta varhaiskasvatuksessa.

Sadutusmenetelmä on suomalainen innovaatio, jota Monika Riihelä alkoi kehittää 1980-luvulla ja hänen aloitteestaan alkoi vuonna 1995 Stakesin Satukeikka-hanke. Sadutusmenetelmää käytetään monissa eri maissa ja se on saanut palkintoja. Sadutusmenetelmään opinnäytetyössäni perehtyessäni tärkein lähteeni on Liisa Karlssonin (2014) teos Sadutus. Avain osallisuuden toimintakulttuuriin, koska se on selkeä, monipuolinen ja ajankohtainen. Karlsson on tutkinut sadutusmenetelmää väitöskirjassaan (2000) ja kehittänyt menetelmää. Teoriaosuuteen portfoliossani kuuluu myös teoriaa osallisuudesta sekä lasten kielenkehityksestä. Opinnäytetyöni teoriaan kuuluu lisäksi osia Varhaiskasvatussuunitelman perusteista kaikista laaja-alaisen osaamisen alueista sekä oppimisen alueista.

Käytännössä kokeilin sadutusmenetelmää harjoittelupaikassani eskari-ikäisten lasten kanssa. Teimme neljän eskarilaisen kanssa pienimuotoiset joulusatu-kirjat, joiden tekoprosessia kuvailen opinnäytetyössäni. Sen lisäksi valmistimme erään kolmevuotiaan lapsen kanssa satukortteja ja satulaatikon, joista myös kerron. Joulusatujen tekemisessä sekä satukorttien ja satulaatikon valmistamisessa otin huomioon lasten osallisuutta ja sain arvokasta tietoa lasten mielenkiinnon kohteista ja kielenkehityksestä ja näin saatua tietoa ja materiaalia voisi käyttää toiminnan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa varhaiskasvatuksessa. Opin samalla myös itse käytännössä sadutusmenetelmän käyttöä.

Kerron opinnäytetyössäni harjoittelupaikassani käytössä olleesta Lukunallesta, joka kiersi kodeissa ja jonka tarkoitus oli innostaa lukemaan ja lisätä perheiden osallisuutta varhaiskasvatuksessa. Pohdin, miten itse voisin lisätä lukemista lapsille varhaiskasvatuksessa esimerkiksi sopimalla etukäteen tiimikavereiden kanssa säännöllisiä lukuhetkiä päivittäin, lisäämällä kirjastossa käyntejä, etsimällä itselle uusia paikkoja lukea, esimerkiksi metsä, ja antamalla lasten ja perheiden vaikuttaa siihen, mitä kirjoja varhaiskasvatuksessa luetaan lapsille.

Portfoliossani kerron Satumetsä-projektista, jonka suunnittelin ja toteutin opintoihin liittyvällä opintojaksolla, koska sillä oli tärkeä rooli selkiyttää opinnäytetyöhöni olennaisesti liittyvät teorian aiheet, sadutusmenetelmä ja osallisuus sekä lukeminen. Projektin aikana huomasin monia sopivia hetkiä sadutukselle. Pääasiassa metsässä toteutetussa projektissa huomasin myös, kuinka hieno paikka lukea tarinoita lapsille metsä on.

Tämä portfolio-opinnäytetyöni kertoo tiivistetysti, mitä sadutus tarkoittaa ja kuinka sadutusmenetelmää voi käyttää ja että saduttaa voi milloin vaan ja missä vaan. Se antaa pohjaa myös sille, miten perustelen itselle, tiimikavereille ja vanhemmille, miksi käytän sadutusmenetelmää ja mitä hyötyä siitä on ja miksi lapsille lukeminen on niin tärkeää. Saduttamisen ja kirjojen lukemisen kautta pääsee paremmin lasten maailmaan mukaan ja voi paremmin huomioida lasten mukana olemisen toiminnan suunnittelemisessa ja toteuttamisessa varhaiskasvatuksessa.