Pitkäaikaissairaan lääkehoitoon sitoutuminen ja ohjaus
Paakkunainen, Suvi; Brandt, Nea (2020)
Paakkunainen, Suvi
Brandt, Nea
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020082419852
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020082419852
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää pitkäaikaissairaiden lääkehoitoon sitoutumiseen, sekä ohjaukseen vaikuttavia tekijöitä. Ammatillisen osaamisen kehittämisen lisäksi tavoitteena oli se, että pitkäaikaissairaiden lääkehoitoon sitoutumista voitaisiin edistää ja tutkimustuloksia voitaisiin hyödyntää hoitotyön opiskelijoiden ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjausosaamisen tukemisessa.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin kahdessa osassa ensin manuaalisesti ja sen jälkeen Medic-tietokantaa käyttämällä kevään 2020 aikana. Sisällönanalyysi tehtiin induktiivisesti teemoittelun avulla ja siihen valikoitui 10 tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu suomeksi ja vuosina 2009-2020.
Tulosten mukaan pitkäaikaissairaan lääkehoitoon sitoutumista edistävät muun muassa monipuolinen potilasohjaus, hoitohenkilökunnan rooli ja vuorovaikutus, potilaan osallistaminen hoitoon sekä potilaan tiedot ja taidot kuin myös terveydenhuollon riittävät resurssit. Sen sijaan hoitoon sitoutumista heikentävät puutteellinen sairauden omahoito, potilaan taustatekijät sekä hoitokielteisyys ja ongelmat ohjaukseen liittyen. Ohjauksen vaikuttavuutta lisäävät tulosten mukaan esimerkiksi hoitohenkilökunnan ohjausosaaminen sekä eri ohjausmenetelmien käyttäminen ja niiden sisältö, ohjauksen tavoitteellisuus sekä potilaslähtöisyyden ilmeneminen.
Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää hoitotyössä pitkäaikaissairaiden aikuispotilaiden lääkehoitoon sitoutumisen edistämiseksi sekä heidän ohjauksensa kehittämiseksi ja tukemiseksi. Alan opiskelijat voivat myös hyödyntää tutkimusta ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Aihetta tutkittiin pitkäaikaissairaiden aikuispotilaiden osalta, mutta jatkossa aihetta voisi tutkia lisää erityisesti pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten osalta.
Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tiedonhaku suoritettiin kahdessa osassa ensin manuaalisesti ja sen jälkeen Medic-tietokantaa käyttämällä kevään 2020 aikana. Sisällönanalyysi tehtiin induktiivisesti teemoittelun avulla ja siihen valikoitui 10 tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu suomeksi ja vuosina 2009-2020.
Tulosten mukaan pitkäaikaissairaan lääkehoitoon sitoutumista edistävät muun muassa monipuolinen potilasohjaus, hoitohenkilökunnan rooli ja vuorovaikutus, potilaan osallistaminen hoitoon sekä potilaan tiedot ja taidot kuin myös terveydenhuollon riittävät resurssit. Sen sijaan hoitoon sitoutumista heikentävät puutteellinen sairauden omahoito, potilaan taustatekijät sekä hoitokielteisyys ja ongelmat ohjaukseen liittyen. Ohjauksen vaikuttavuutta lisäävät tulosten mukaan esimerkiksi hoitohenkilökunnan ohjausosaaminen sekä eri ohjausmenetelmien käyttäminen ja niiden sisältö, ohjauksen tavoitteellisuus sekä potilaslähtöisyyden ilmeneminen.
Tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää hoitotyössä pitkäaikaissairaiden aikuispotilaiden lääkehoitoon sitoutumisen edistämiseksi sekä heidän ohjauksensa kehittämiseksi ja tukemiseksi. Alan opiskelijat voivat myös hyödyntää tutkimusta ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Aihetta tutkittiin pitkäaikaissairaiden aikuispotilaiden osalta, mutta jatkossa aihetta voisi tutkia lisää erityisesti pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten osalta.
