Moottoripyöräpoliisien koulutuksen hitaan ajon menetelmien yhteys osaamiseen
Järvinen, Kimmo (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092220621
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092220621
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia hitaan ajon harjoitteiden erilaisten menetelmien yhteyttä moottoripyöräpoliisien hitaan ajon ajamisen osaamiseen. Tutkimus toteutettiin 04.06.2019 - 05.06.2020 välisenä aikana moottoripyöräpoliisien peruskurssilla PK 49. Tutkimuksen kohderyhmänä oli moottoripyöräpoliisien peruskurssin kaksitoista kurssilaista.
Tutkimuksen kohderyhmä satunnaistettiin peruskurssin valintakokeiden taitoajokokeen tuloksien perusteella kahteen tasavahvaan ryhmään. Tutkimuksen kohderyhmien hitaan ajon taitoajossa käytettiin kahta erilaista opetusmenetelmää. Perusryhmän opetusmenetelmät olivat eksplisiittisiä eli tietoisia menetelmiä ja vertailuryhmän opetusmenetelmät olivat progressiivisesti eteneviä implisiittiseen eli tiedostamattomaan oppimiseen tähtääviä menetelmiä.
Moottoripyöräpoliisien motoristen taitojen opetusmenetelmät ovat perinteisesti perustuneet eksplisiittisiin opettajajohtoisiin opetusmenetelmiin, jotka sisältävät paljon informatiivista ohjeistusta ja palautetta. Tällaiset tietoiset opetusmenetelmät eivät välttämättä takaa tehokasta osaamista avoimen ympäristön vaatimuksiin. Monet motorisen oppimisen uudet tutkimukset ja opetusmenetelmät korostavat progressiivisia implisiittiseen oppimiseen tähtääviä harjoitusmenetelmiä.
Tutkimuksissa implisiittisesti opitun motorisen taidon on todettu kestävän eksplisiittisesti opittua taitoa paremmin paineenalaisessa tilanteessa. Moottoripyöräpoliisien tutkimuksen erilaisten menetelmien tuloksia mitattiin objektiivisilla hitaan ajon tasokokeilla, hitaan ajon loppu- ja soveltavilla kokeilla sekä kouluttajien antamien subjektiivisten arviointien perusteella.
Tutkimuksen tuloksien perusteella eksplisiittisillä menetelmillä saavutettiin paremmat tulokset hitaan ajon tasokokeissa ja loppukokeessa, mutta hitaan ajon loppukokeessa eksplisiittisen ryhmän tulos oli vain vähän parempi. Tutkimuksen menetelmien yhteyttä osaamiseen mitattiin kahteen kertaan myös hitaan ajon soveltavalla kokeella, jonka tarkoitus oli mitata hitaan ajon osaamista avoimen toimintaympäristön vaatimuksia vastaavilla ajosuoritteilla. Soveltavan ajokokeen tuloksissa implisiittisillä menetelmillä saavutettiin paremmat tulokset.
Tutkimuksen aineiston pienuudesta johtuen, tutkimustuloksia on tilastollisessa mielessä vaikea yleistää. Kuitenkaan ei ole tiedossa tekijöitä, jotka olisivat vähentäneet validiteettia. Implisiittisiä menetelmiä tulee jatkossa hyödyntää enemmän osana moottoripyöräpoliisien koulutusta, jolloin tavoitteiden mukainen laadukas koulutus valmistaa työturvallisia moottoripyöräpoliiseja avoimen toimintaympäristön olosuhteisiin.
Tutkimuksen kohderyhmä satunnaistettiin peruskurssin valintakokeiden taitoajokokeen tuloksien perusteella kahteen tasavahvaan ryhmään. Tutkimuksen kohderyhmien hitaan ajon taitoajossa käytettiin kahta erilaista opetusmenetelmää. Perusryhmän opetusmenetelmät olivat eksplisiittisiä eli tietoisia menetelmiä ja vertailuryhmän opetusmenetelmät olivat progressiivisesti eteneviä implisiittiseen eli tiedostamattomaan oppimiseen tähtääviä menetelmiä.
Moottoripyöräpoliisien motoristen taitojen opetusmenetelmät ovat perinteisesti perustuneet eksplisiittisiin opettajajohtoisiin opetusmenetelmiin, jotka sisältävät paljon informatiivista ohjeistusta ja palautetta. Tällaiset tietoiset opetusmenetelmät eivät välttämättä takaa tehokasta osaamista avoimen ympäristön vaatimuksiin. Monet motorisen oppimisen uudet tutkimukset ja opetusmenetelmät korostavat progressiivisia implisiittiseen oppimiseen tähtääviä harjoitusmenetelmiä.
Tutkimuksissa implisiittisesti opitun motorisen taidon on todettu kestävän eksplisiittisesti opittua taitoa paremmin paineenalaisessa tilanteessa. Moottoripyöräpoliisien tutkimuksen erilaisten menetelmien tuloksia mitattiin objektiivisilla hitaan ajon tasokokeilla, hitaan ajon loppu- ja soveltavilla kokeilla sekä kouluttajien antamien subjektiivisten arviointien perusteella.
Tutkimuksen tuloksien perusteella eksplisiittisillä menetelmillä saavutettiin paremmat tulokset hitaan ajon tasokokeissa ja loppukokeessa, mutta hitaan ajon loppukokeessa eksplisiittisen ryhmän tulos oli vain vähän parempi. Tutkimuksen menetelmien yhteyttä osaamiseen mitattiin kahteen kertaan myös hitaan ajon soveltavalla kokeella, jonka tarkoitus oli mitata hitaan ajon osaamista avoimen toimintaympäristön vaatimuksia vastaavilla ajosuoritteilla. Soveltavan ajokokeen tuloksissa implisiittisillä menetelmillä saavutettiin paremmat tulokset.
Tutkimuksen aineiston pienuudesta johtuen, tutkimustuloksia on tilastollisessa mielessä vaikea yleistää. Kuitenkaan ei ole tiedossa tekijöitä, jotka olisivat vähentäneet validiteettia. Implisiittisiä menetelmiä tulee jatkossa hyödyntää enemmän osana moottoripyöräpoliisien koulutusta, jolloin tavoitteiden mukainen laadukas koulutus valmistaa työturvallisia moottoripyöräpoliiseja avoimen toimintaympäristön olosuhteisiin.