Leikkikoulutuksen vaikutukset päiväkodin toimintaympäristössä
Rytkönen, Harri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092320657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092320657
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuksen järjestämän leikkikoulutuksen vaikutuksia päiväkotien toimintaympäristöissä. Tavoitteena oli nostaa esille koulutuksen pohjalta tapahtuneita muutoksia eri varhaiskasvatusyksikköjen toimintaympäristöissä ja kuinka ne oli toteutettu. Tutkimus suunnattiin varhaiskasvatuksen opettajille ja lastenhoitajille, jotka osallistuivat leikkikoulutukseen. Tutkimuksella kerättiin myös tietoa koulutuksen järjestäjälle, tulevien koulutuksien kehittämiseksi.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä laadullisen, että määrällisen tutkimuksen menetelmiä sekä käytäntöjä. Menetelmien katsottiin sopivan tutkimuksen muotoon ja niiden nähtiin täydentävän toisiaan. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa sähköisellä kyselylomakkeella, mikä sisälsi avoimia- ja monivalintakysymyksiä. Viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin varhaiskasvatusta ohjaavia säännöksiä, lapsen sekä hänen leikkinsä kehittymistä eri ikäkausina, toimintaympäristöjä ja niiden kehittämistä.
Kyselyn osallistujamäärä jäi ennakoitua suppeammaksi. Kysely tuotti tietoa koulutuksen järjestävälle taholle ja se vastasi myös tutkimusongelmaan. Vaikka kyselyyn osallistuneiden määrä jäi suhteellisen alhaiseksi, aineistoa analysoimalla kyettiin nostamaan esille selkeitä koulutuksen pohjalta tapahtuneita muutoksia toimintaympäristöissä ja kuinka niitä oli toteutettu. Tuloksissa näkyi myös päiväkotien arjen kiireellisyys, jonka keskellä muutoksia oli jouduttu tekemään. Koulutus koettiin vastaajien keskuudessa suhteellisen mielenkiintoiseksi, mutta osa koki, etteivät muutokset olleet lapsilähtöisiä vaan enemmän aikuisten suunnittelemia. Haasteita koettiin myös alle 3-vuotiaiden lasten osallisuudessa ja mahdollisuudessa vaikuttaa omaan toimintaympäristöön.
Kehittämistarpeena tutkimuksen pohjalta nousi esille koulutuksen järjestämisen haasteelli-suus. Koulutuksen tulisi vastasta varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisia ohjeita ja välttää aiheuttamasta liiallisia paineita koulutukseen osallistuneille työntekijöille. Toimintaympäristöön suunnatut muutokset tehdään muun työnohessa ja niille ei useinkaan ole varattu erikseen aikaa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä laadullisen, että määrällisen tutkimuksen menetelmiä sekä käytäntöjä. Menetelmien katsottiin sopivan tutkimuksen muotoon ja niiden nähtiin täydentävän toisiaan. Tutkimuksessa kerättiin aineistoa sähköisellä kyselylomakkeella, mikä sisälsi avoimia- ja monivalintakysymyksiä. Viitekehyksenä tutkimuksessa käytettiin varhaiskasvatusta ohjaavia säännöksiä, lapsen sekä hänen leikkinsä kehittymistä eri ikäkausina, toimintaympäristöjä ja niiden kehittämistä.
Kyselyn osallistujamäärä jäi ennakoitua suppeammaksi. Kysely tuotti tietoa koulutuksen järjestävälle taholle ja se vastasi myös tutkimusongelmaan. Vaikka kyselyyn osallistuneiden määrä jäi suhteellisen alhaiseksi, aineistoa analysoimalla kyettiin nostamaan esille selkeitä koulutuksen pohjalta tapahtuneita muutoksia toimintaympäristöissä ja kuinka niitä oli toteutettu. Tuloksissa näkyi myös päiväkotien arjen kiireellisyys, jonka keskellä muutoksia oli jouduttu tekemään. Koulutus koettiin vastaajien keskuudessa suhteellisen mielenkiintoiseksi, mutta osa koki, etteivät muutokset olleet lapsilähtöisiä vaan enemmän aikuisten suunnittelemia. Haasteita koettiin myös alle 3-vuotiaiden lasten osallisuudessa ja mahdollisuudessa vaikuttaa omaan toimintaympäristöön.
Kehittämistarpeena tutkimuksen pohjalta nousi esille koulutuksen järjestämisen haasteelli-suus. Koulutuksen tulisi vastasta varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisia ohjeita ja välttää aiheuttamasta liiallisia paineita koulutukseen osallistuneille työntekijöille. Toimintaympäristöön suunnatut muutokset tehdään muun työnohessa ja niille ei useinkaan ole varattu erikseen aikaa.