Työyhteisön WhatsApp-ryhmän merkitys yhteisöllisyyden kokemukselle – kyselytutkimus vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa tekeville
Pirttikoski, Janne (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092420692
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092420692
Tiivistelmä
Sosiaalisen median rooli osana työelämää on kasvanut vauhdilla. Se on paitsi suuri työllistäjä myös yleinen työväline, vapaa-ajan käytöstä puhumattakaan. Teknologian kehitys on tuonut ihmisiä lähelle toisiaan fyysisestä sijainnista riippumatta. Samaan aikaan mediassa ja tutkimusmaailmassa käydään keskustelua työhyvinvoinnista ja työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymisestä. Yhteisöllisyyden kokemus on olennainen osa työhyvinvointikeskustelua. Se on ihmisen psykologinen perustarve, jonka on osoitettu tukevan muun muassa sitoutumista, työtyytyväisyyttä, terveyttä, työhyvinvointia, oppimista, tuloksellisuutta ja työn laatua.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työyhteisön WhatsApp-ryhmän merkitystä yhteisöllisyyden kokemukselle vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa tekevien keskuudessa. Tutkimuskysymyksillä pyrittiin selvittämään, millainen on työyhteisön WhatsApp-ryhmän rakenne ja funktio, minkä työelämän yhteisöllisyyttä selittävien tekijöiden kannalta työyhteisön WhatsApp-ryhmä koetaan merkitykselliseksi vuorotyötä tekevien keskuudessa sekä sitä, onko erilaisilla taustatekijöillä yhteyttä WhatsApp-ryhmien koettuun merkityksellisyyteen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja vastaukset kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Lomakkeen väittämät perustuivat työelämän yhteisöllisyyden tutkimuksiin, jotka määrittelivät työelämän yhteisöllisyyden osatekijät. Lisäksi kysyttiin työyhteisöön, WhatsApp-ryhmään sekä vastaajaan liittyviä taustakysymyksiä. Kyselylomake jaettiin sosiaalisessa mediassa ja lopulliseen aineistoon saatiin 204 vastausta. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Opinnäytetyön tulosten mukaan työyhteisöjen WhatsApp-ryhmät koostuivat pääosin 25–44 -vuotiaista työntekijöistä. Ryhmät olivat useimmiten työntekijöiden perustamia. Yhdeksässä työyhteisön WhatsApp-ryhmässä kymmenestä käsiteltiin ainakin jossain määrin työasioita. Yhteisöllisyyden osatekijät näyttäytyivät vahvasti WhatsApp-ryhmissä: ryhmät lisäsivät yhteydenpitoa ja tiedonkulkua, niissä jaettiin työhön liittyviä hauskoja hetkiä ja ryhmä lähensi jäseniä muttei toisaalta lisännyt tapaamisia reaalimaailmassa. Erilaisuuteen suhtauduttiin hyväksyvästi ja tasa-arvo näyttäytyi vahvana. Verkkoyhteisöille tyypillisesti yhteinen arvomaailma näyttäytyi vähemmän merkityksellisenä. Työyhteisön WhatsApp-ryhmällä oli yhteisöllisyyden kokemuksen kannalta suurempi merkitys nuoremmille ja vähemmän aikaa työelämässä olleille. Sukupuolten välillä ainoa ero oli, että naisille kuulumisen kokemus näyttäytyi tärkeämpänä kuin miehille.
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työyhteisön WhatsApp-ryhmän merkitystä yhteisöllisyyden kokemukselle vuorotyötä tai epäsäännöllistä työaikaa tekevien keskuudessa. Tutkimuskysymyksillä pyrittiin selvittämään, millainen on työyhteisön WhatsApp-ryhmän rakenne ja funktio, minkä työelämän yhteisöllisyyttä selittävien tekijöiden kannalta työyhteisön WhatsApp-ryhmä koetaan merkitykselliseksi vuorotyötä tekevien keskuudessa sekä sitä, onko erilaisilla taustatekijöillä yhteyttä WhatsApp-ryhmien koettuun merkityksellisyyteen.
Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena ja vastaukset kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Lomakkeen väittämät perustuivat työelämän yhteisöllisyyden tutkimuksiin, jotka määrittelivät työelämän yhteisöllisyyden osatekijät. Lisäksi kysyttiin työyhteisöön, WhatsApp-ryhmään sekä vastaajaan liittyviä taustakysymyksiä. Kyselylomake jaettiin sosiaalisessa mediassa ja lopulliseen aineistoon saatiin 204 vastausta. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Opinnäytetyön tulosten mukaan työyhteisöjen WhatsApp-ryhmät koostuivat pääosin 25–44 -vuotiaista työntekijöistä. Ryhmät olivat useimmiten työntekijöiden perustamia. Yhdeksässä työyhteisön WhatsApp-ryhmässä kymmenestä käsiteltiin ainakin jossain määrin työasioita. Yhteisöllisyyden osatekijät näyttäytyivät vahvasti WhatsApp-ryhmissä: ryhmät lisäsivät yhteydenpitoa ja tiedonkulkua, niissä jaettiin työhön liittyviä hauskoja hetkiä ja ryhmä lähensi jäseniä muttei toisaalta lisännyt tapaamisia reaalimaailmassa. Erilaisuuteen suhtauduttiin hyväksyvästi ja tasa-arvo näyttäytyi vahvana. Verkkoyhteisöille tyypillisesti yhteinen arvomaailma näyttäytyi vähemmän merkityksellisenä. Työyhteisön WhatsApp-ryhmällä oli yhteisöllisyyden kokemuksen kannalta suurempi merkitys nuoremmille ja vähemmän aikaa työelämässä olleille. Sukupuolten välillä ainoa ero oli, että naisille kuulumisen kokemus näyttäytyi tärkeämpänä kuin miehille.