Kotitalouksien haasteet kierrätyksessä ja jätteenkäsittelyssä

Abstract

Kiertotalous, kierrättäminen ja uusiokäyttö ovat nousevia käsitteitä yleisessä keskustelussa, uutisoinnissa ja yritysten markkinoinnissa. Vihreys ja ekologisuus eivät ole enää vain marginaaliajattelua, vaan kierrättäminen ja jätteiden käsittely ovat jo osa yhä useamman arkea. Vaikka kiertotaloudesta, kierrättämisestä ja uusiokäytöstä keskustellaan yhä enemmän, on kotitalouksissa potentiaalia toiminnan lisäämiseen silti merkittävästi. Suomessa vuonna 2018 pelkästään kotitaloudet tuottivat 238 tonnia jätettä, josta noin puolet oli sekajätettä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää laadukkaita ja syvällisiä vastauksia kotitalouksien haasteista kierrättämisessä ja jätteenkäsittelyssä, ja kuinka esiin nousseisiin haasteisiin voitaisiin vaikuttaa viestinnällisin keinoin parantaen kierrätysastetta. Toimeksiantajana opinnäytetyölle toimi kestävään kehitykseen erikoistunut viestintätoimisto Rodinia. Opinnäytetyö rajattiin koskemaan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden alueen kotitalouksia. Kotitalouksissa syntyvän jätteen kierrättäminen rajattiin koskemaan niin sanottua jätekatosjätettä, joita ovat sekajäte, biojäte, kartonkipakkaukset ja pahvi, lasipakkaukset, pienmetalli, muovipakkaukset ja paperi.

Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kvalitatiivista tutkimusta, jonka teemahaastattelut toteutettiin 14 kotitaloudelle kesän 2019 aikana. Tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat kotitalouksien haasteet kierrätyksessä ja jätteenkäsittelyssä, ja kuinka haasteisiin voitaisiin vaikuttaa viestinnän keinoin ja täten parantaa kotitalouksien kierrätysastetta. Haastattelun rakenne koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa haastateltavien kanssa keskusteltiin viestinnästä ja viestintäkanavien käytöstä. Tämän tarkoituksena oli saada tukea viestinnän keinojen kartoittamiseen. Haastattelun toisessa osassa haastateltavien kanssa keskusteltiin omasta kierrättämiskäyttäytymisestä.

Tutkimuksen perusteella suurimmiksi haasteiksi kotitalouksien kierrättämisessä nousivat tilanpuute, jätteen epäselvyys ja tiedonpuute. Haastateltavat toivoivat parempia rakentamisen ratkaisuja, tilojen muokattavuutta ja kierrätyksen helpottamista talonyhtiön puolesta. Epäselvyys mihin jäte kuuluu, peräänkuulutti selkeämpiä pakkausmerkintöjä. Tiedonpuute jätteidenkäsittelystä ei motivoi ihmisiä kierrättämään. Kun hyötysuhdetta toiminnalle ei tiedosteta, ei motiivia toiminnan lisäämiseen ole. Näihin haasteisiin voidaan vaikuttaa yhteistyöllä talonyhtiöiden ja vaikuttajien kanssa ja parantamalla pakkausmerkintöjä ja tiedon saantia kierrättämisen hyödyistä. Näihin ehdotuksiin päädyttiin haastateltavien vastauksien ja viestintäkanavien käytön pohjalta.