Esimiestyön vaikutus työhyvinvointiin
Parta, Janne (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100320934
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100320934
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia esimiestyötä ja työhyvinvointia, sekä tehdä analyysia siitä, miten hyvin ne tämän päivän työelämässä kytkeytyvät toisiinsa. Tavoitteena oli siis löytää teoria- ja tutkimusosuuden avulla parhaat työkalut siihen, miten esimies pystyy kehittämään omaa toimintaansa ja kuinka työhyvinvointia voidaan parantaa.
Teoriaosuudessa käsiteltiin mm. yleisellä tasolla työhyvinvointia, erilaisia johtajatyyppejä, sekä hyvän johtajan ominaisuuksia. Teoriaosuus antoi hyvän taustatuen lähteä toteuttamaan tutkimus esimiestyöstä ja työhyvinvoinnista.
Tutkimusosuus toteutettiin eräässä suomalaisessa vakuutusyhtiössä kesällä 2020. Tutkimusmenetelmänä käytettiin GoogleForms -kyselylomaketta, joka annettiin vastattavaksi valitulle joukolle alaisia kyseisessä yrityksessä. Lisäksi haastateltiin yhtä esimiestä, jotta saatiin hieman vertailupohjaa alaisten ja esimiehen näkemyksille. Tavoite tutkimuksella oli kuitenkin yksi ja sama, eli löytää keinoja esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Yleisellä tasolla hyvässä esimiehessä arvostetaan eniten luottamusta ja avoimuutta. Nämä nousivat myös teoriaosuudessa hyvinkin keskeisesti esiin. Ilman riittävää luottamusta ja avoimuutta ei voida puhua hyvästä johtajasta.
Saatujen tutkimustulosten perusteella esimiestyöhön löytyy parannettavaa kyseisessä yrityksessä. Päinvastoin positiivisiakin asioita löytyi paljon. Yhtenä keskeisimpänä kysymyksenä kysyttiin esimiestyön korostamisesta työhyvinvointiin nähden ja vastausten perusteella sitä korostetaan tänä päivänä vain osittain. Tämän seikan ylläpitäminen jatkossa on siis yksi keskeisimpiä kehittämisen kohteita. Vaikka kokonaisuutena arvioiden esimiestyö koettiin tässä tutkimuksessa positiivisena asiana, tulisi sitä jatkossa kuitenkin kehittää askel kerrallaan eteenpäin, jotta työhyvinvoinnin ylläpito pysyisi vakaana.
Teoriaosuudessa käsiteltiin mm. yleisellä tasolla työhyvinvointia, erilaisia johtajatyyppejä, sekä hyvän johtajan ominaisuuksia. Teoriaosuus antoi hyvän taustatuen lähteä toteuttamaan tutkimus esimiestyöstä ja työhyvinvoinnista.
Tutkimusosuus toteutettiin eräässä suomalaisessa vakuutusyhtiössä kesällä 2020. Tutkimusmenetelmänä käytettiin GoogleForms -kyselylomaketta, joka annettiin vastattavaksi valitulle joukolle alaisia kyseisessä yrityksessä. Lisäksi haastateltiin yhtä esimiestä, jotta saatiin hieman vertailupohjaa alaisten ja esimiehen näkemyksille. Tavoite tutkimuksella oli kuitenkin yksi ja sama, eli löytää keinoja esimiestyön ja työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Yleisellä tasolla hyvässä esimiehessä arvostetaan eniten luottamusta ja avoimuutta. Nämä nousivat myös teoriaosuudessa hyvinkin keskeisesti esiin. Ilman riittävää luottamusta ja avoimuutta ei voida puhua hyvästä johtajasta.
Saatujen tutkimustulosten perusteella esimiestyöhön löytyy parannettavaa kyseisessä yrityksessä. Päinvastoin positiivisiakin asioita löytyi paljon. Yhtenä keskeisimpänä kysymyksenä kysyttiin esimiestyön korostamisesta työhyvinvointiin nähden ja vastausten perusteella sitä korostetaan tänä päivänä vain osittain. Tämän seikan ylläpitäminen jatkossa on siis yksi keskeisimpiä kehittämisen kohteita. Vaikka kokonaisuutena arvioiden esimiestyö koettiin tässä tutkimuksessa positiivisena asiana, tulisi sitä jatkossa kuitenkin kehittää askel kerrallaan eteenpäin, jotta työhyvinvoinnin ylläpito pysyisi vakaana.