Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asumisen toiveet ja tuen tarve Imatralla
Sihvonen, Saija (2020)
Sihvonen, Saija
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100120883
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100120883
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa Imatran seudulla asuvien erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asumisen toiveista ja tuen tarpeesta. Opinnäytetyössä tutkittiin mitä asumisentoiveita on erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä, mitkä ovat heidän asuinympäristöönsä liittyvät toiveet sekä millainen on heidän tuen tarpeensa. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry. Tutkimuksen kohderyhmä koostui yhdistyksen 16–55-vuotiaista jäsenistä. Tutkimuksella tuotettiin tietoa yhdistykselle jäsenistön asumisen toiveista.
Opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n jäseniltä postitettavalla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeita postitettiin 57 kappaletta. Lomakkeita palautui 21 kappaletta ja tutkimus toteutettiin 18 vastaajan aineistoon perustuen. Aineistoa analysoitiin tilastollisesti sekä sisällönanalyysin avulla. Teoriaosuudessa käsiteltiin kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden erityisen tuen tarvetta, itsenäiseen asumiseen tarvittavia taitoja sekä itsemääräämisoikeutta ja asuinympäristöön liittyviä tarpeita.
Tutkimuksessa havaittiin, että yli puolet vastaajista asui itsenäisesti omassa asunnossaan pienen tuen avulla. Tuen tarpeet lisääntyivät vastaajien iän ylittäessä 36-vuotta. Asuinympäristön rauhallisuus ja palvelujen läheisyys koettiin tärkeiksi asumisen viihtyvyyttä lisääviksi tekijöiksi. Turvallisuutta asumiseen toivat läheiset ihmiset sekä vuorokaudenajasta riippumatta heti saatavilla oleva apu ja tuki. Tulosten perusteella pääteltiin, että kaikenlaisia asumismuotoja tarvitaan edelleen ja asunnon sekä asuinympäristön esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota. Tämä tutkimus antaa viitteitä asuntoryhmittymien tarpeellisuudesta. Yhdistyksen jäsenet haluavat asua itsenäisesti, mutta tarvittaessa mennä yhteisiin tiloihin. Jatkotutkimuksena voisi selvittää hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsenäisen asumisen tukemisessa.
Opinnäytetyö oli laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus. Aineisto kerättiin Imatran Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:n jäseniltä postitettavalla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeita postitettiin 57 kappaletta. Lomakkeita palautui 21 kappaletta ja tutkimus toteutettiin 18 vastaajan aineistoon perustuen. Aineistoa analysoitiin tilastollisesti sekä sisällönanalyysin avulla. Teoriaosuudessa käsiteltiin kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden erityisen tuen tarvetta, itsenäiseen asumiseen tarvittavia taitoja sekä itsemääräämisoikeutta ja asuinympäristöön liittyviä tarpeita.
Tutkimuksessa havaittiin, että yli puolet vastaajista asui itsenäisesti omassa asunnossaan pienen tuen avulla. Tuen tarpeet lisääntyivät vastaajien iän ylittäessä 36-vuotta. Asuinympäristön rauhallisuus ja palvelujen läheisyys koettiin tärkeiksi asumisen viihtyvyyttä lisääviksi tekijöiksi. Turvallisuutta asumiseen toivat läheiset ihmiset sekä vuorokaudenajasta riippumatta heti saatavilla oleva apu ja tuki. Tulosten perusteella pääteltiin, että kaikenlaisia asumismuotoja tarvitaan edelleen ja asunnon sekä asuinympäristön esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota. Tämä tutkimus antaa viitteitä asuntoryhmittymien tarpeellisuudesta. Yhdistyksen jäsenet haluavat asua itsenäisesti, mutta tarvittaessa mennä yhteisiin tiloihin. Jatkotutkimuksena voisi selvittää hyvinvointiteknologian mahdollisuuksia erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsenäisen asumisen tukemisessa.