Ikääntyneiden ruokailun kehittäminen yksityisessä palvelukodissa Espoossa
Amper, Heli (2011)
Amper, Heli
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110814325
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110814325
Tiivistelmä
Ikääntyneiden ruokailun kehittäminen yksityisessä palvelukodissa Espoossa
Tämä on tutkimuksellinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli kehittää yksityisessä palvelukodissa olevien asukkaiden ruokailua ja ravitsemusta. Tavoitteena oli ensin selvittää, miten ikääntyneiden ravitsemussuositukset toteutuivat tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden kohdalla. Toinen tavoite työlle oli löytää keinoja kyseisten asukkaiden ruokailun ja ravitsemuksen kehittämiseksi. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ympärivuorokautisessa hoivassa olevien ikääntyneiden ravitsemukseen liittyviä perusteita, kuten ikääntyneille laadittuja ravitsemussuosituksia.
Työssä käytettiin tiedonkeruumenetelmänä asiantuntijahaastattelua. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin ruokailun seurantaa, joka toteutettiin keväällä 2011. Ikääntyneille laadituissa ravintoainesuosituksissa on laajasti määritelty eri ravintoaineiden saantisuositukset. Työssä keskityttiin energian ja proteiinin päivittäiseen saantiin. Tavoitteena oli tutkimustulosten ja teorian avulla löytää keinoja ikääntyneiden ruokailun kehittämiselle kohdeyrityksessä.
Tutkimukseen osallistui neljä asukasta, jokaisen kohdalla ruokailua seurattiin kolmen päivän ajan. Seurannan jälkeen tulokset analysoitiin Nutrica- ravinnonlaskentaohjelman avulla. Nutrican avulla saatiin selville asukkaiden päivittäiset energian- ja proteiinin saannit.
Tutkimustuloksia verrattiin ikääntyneille laadittuihin ravitsemussuosituksiin. Keskeisimpänä havaintona esille nousi että asukkaat saivat suurimmaksi osin riittävän määrän energiaa päivittäin. Asukkaiden päivittäinen proteiinin saanti jäi kuitenkin alle suositusten.
Ruokailun seurannan tutkimustulosten perusteella voidaan todeta että erityisesti päivittäistä proteiinin saantia tulisi lisätä kyseisten asukkaiden kohdalla. Ruoassa oli kyllä riittävästi proteiinia mutta syöty ruokamäärä jäi liian alhaiseksi suositusten täyttymisen kannalta. Proteiinin saantia tulee parantaa lisäämällä ruokalistaan proteiinia sisältäviä ruoka-aineita. Proteiinin saantia voidaan myös kasvattaa tarjoamalla päivän mittaan runsasproteiinisia välipaloja. Yhden asukkaan kohdalla päivittäinen energiansaanti jäi liian alhaiseksi hänen ruokailutottumuksistaan johtuen. Tämän henkilön kohdalla energiansaantia voidaan kasvattaa yksinkertaisesti nostamalla ruoan energiapitoisuutta.
Tämä on tutkimuksellinen opinnäytetyö, jonka tarkoituksena oli kehittää yksityisessä palvelukodissa olevien asukkaiden ruokailua ja ravitsemusta. Tavoitteena oli ensin selvittää, miten ikääntyneiden ravitsemussuositukset toteutuivat tutkimukseen osallistuneiden asukkaiden kohdalla. Toinen tavoite työlle oli löytää keinoja kyseisten asukkaiden ruokailun ja ravitsemuksen kehittämiseksi. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään ympärivuorokautisessa hoivassa olevien ikääntyneiden ravitsemukseen liittyviä perusteita, kuten ikääntyneille laadittuja ravitsemussuosituksia.
Työssä käytettiin tiedonkeruumenetelmänä asiantuntijahaastattelua. Pääasiallisena tutkimusmenetelmänä käytettiin ruokailun seurantaa, joka toteutettiin keväällä 2011. Ikääntyneille laadituissa ravintoainesuosituksissa on laajasti määritelty eri ravintoaineiden saantisuositukset. Työssä keskityttiin energian ja proteiinin päivittäiseen saantiin. Tavoitteena oli tutkimustulosten ja teorian avulla löytää keinoja ikääntyneiden ruokailun kehittämiselle kohdeyrityksessä.
Tutkimukseen osallistui neljä asukasta, jokaisen kohdalla ruokailua seurattiin kolmen päivän ajan. Seurannan jälkeen tulokset analysoitiin Nutrica- ravinnonlaskentaohjelman avulla. Nutrican avulla saatiin selville asukkaiden päivittäiset energian- ja proteiinin saannit.
Tutkimustuloksia verrattiin ikääntyneille laadittuihin ravitsemussuosituksiin. Keskeisimpänä havaintona esille nousi että asukkaat saivat suurimmaksi osin riittävän määrän energiaa päivittäin. Asukkaiden päivittäinen proteiinin saanti jäi kuitenkin alle suositusten.
Ruokailun seurannan tutkimustulosten perusteella voidaan todeta että erityisesti päivittäistä proteiinin saantia tulisi lisätä kyseisten asukkaiden kohdalla. Ruoassa oli kyllä riittävästi proteiinia mutta syöty ruokamäärä jäi liian alhaiseksi suositusten täyttymisen kannalta. Proteiinin saantia tulee parantaa lisäämällä ruokalistaan proteiinia sisältäviä ruoka-aineita. Proteiinin saantia voidaan myös kasvattaa tarjoamalla päivän mittaan runsasproteiinisia välipaloja. Yhden asukkaan kohdalla päivittäinen energiansaanti jäi liian alhaiseksi hänen ruokailutottumuksistaan johtuen. Tämän henkilön kohdalla energiansaantia voidaan kasvattaa yksinkertaisesti nostamalla ruoan energiapitoisuutta.