Kuvaileva kirjallisuuskatsaus kokemusasiantuntijuudesta sosiaalialalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa käytettävissä olevaa tieteellistä tutkimusta kokemusasiantuntijuuden käytöstä ja hyödyistä sosiaalialalla. Tavoitteena oli koota tietoa, jota voisi tulevaisuudessa hyödyntää kokemusasiantuntijatoiminnan kehittämisessä.

Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa tutkimuskysymyksinä olivat: ”Miten kokemusasiantuntijuutta on käytetty sosiaalialan palveluissa?” ja ”Millaista hyötyä kokemusasiantuntijuuden käytöstä on?”. Opinnäytetyö on tehty Laurea-ammattikorkeakoulun kokemusasiantuntijakoulutuspilotin innoittamana. Opinnäytetyön lähteinä käytettiin vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita kokemusasiantuntijuudesta. Lähdeaineisto keskittyi Suomen, Ison-Britannian ja Slovenian kokemusasiantuntijatoimintaan. Aineisto koostui kahdestatoista artikkelista, jotka oli julkaistu vuosina 2009–2020. Aineiston analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia.

Sosiaalialan asiakaskunta on moninainen. Asiakkaiden elämäntilanteet vaihtelevat ja myös tuen tarpeet eroavat toisistaan. Asiakkaiden käyttökokemukset ja niiden myötä palveluiden kehittämiseen osallistuminen olivat osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta vuosina 2016–2018. Osallisuuden vahvistamisesta säädetään myös sosiaalihuoltolaissa. Asiakkaita tulee kuulla enemmän ja mahdollistaa osallistuminen oman hoidon suunnitteluun. Kokemusasiantuntijuus on yksi tapa lisätä sosiaalialan asiakkaiden osallisuutta.

Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan kokemusasiantuntijoita on käytetty muun muassa mielenterveys- ja päihdetyössä, asunnottomien parissa, kriminaalihuollossa, palveluiden laadunvalvonnassa sekä tutkimustyössä. Työtehtävät ovat olleet moninaiset, kokemusasiantuntijat ovat toimineet niin vertaisohjaajina kuin kehittäjäkumppaneinakin. Hyötyinä on katsauksen mukaan tutkittu pääasiassa vain kokemusasiantuntijoiden itsensä toiminnasta saamaa ja kokemaa hyötyä, mitä kuvaillaan esimerkiksi omanarvontunteen kohoamisena, kuntoutumisprosessin nopeutumisena ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisenä, mutta hyödyiksi osoittautui myös asiakkaiden ja ammattilaisten välisen vuorovaikutuksen lisääntyminen sekä asiakkaiden motivoituminen.

Kirjallisuuskatsauksen perusteella kokemusasiantuntijuuden käyttöä ja kokonaishyötyjä on tutkittu suhteellisen vähän. Aihe vaatii huomattavasti lisää tutkimusta, jotta käyttökokemuksista ja hyödyistä saataisiin enemmän luotettavaa tietoa.