Etäjohtamisen kehittäminen yhteisöllisyyden näkökulmasta
Thakur, Katri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110522253
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110522253
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa kohdeorganisaatiolle, sisäministeriön maahanmuutto-osastolle, kehittämisehdotuksia, joiden avulla kohdeorganisaatio saa etäjohtamisen kehittämisen käyntiin matalan kynnyksen toimilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mihin suuntaan etäjohtamista tulisi kehittää. Näkökulmana opinnäytetyössä oli yhteisöllisyys.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostui etätyöstä, yhteisöllisyydestä ja etäjohtamisesta. Tietoperusta on toiminut pohjana koko tutkimukselle sekä kehittämisehdotuksille.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, teemahaastattelua. Teemahaastatteluihin osallistui viisi työntekijää kohdeorganisaatiosta. Tutkimus tehtiin työntekijöiden näkemysten ja kokemusten selvittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Keskeisimpinä tuloksina tutkimuksesta selvisi, että etäjohtamista tulisikin kehittää tiedonkulun tehostamiseen ja vuorovaikutuksen ja yhteistyön vahvistamiseen. Yhteisöllisyys koettiin merkittävänä asiana, ja erityisesti etätyöaikana esimiesten tulisi kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden aktiiviseen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Esimiehellä koettiin oleva merkittävä rooli yhteisöllisyyden rakentajana, ja konkreettisina toimina esimieheltä odotettiin, että tämä järjestää riittävästi ja säännöllisesti erilaisia foorumeita, joissa yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa ja ylläpitää.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi viisi kehittämisehdotusta kohdeorganisaatiolle. Kehittämisehdotukset olivat konkreettisia kehittämishankkeita, jotka on mahdollista toteuttaa maahanmuutto-osastolla ilman erityisiä resursseja tai koko sisäministeriötä koskevia lupia tai linjauksia. Kehittämisehdotukset käytiin yhdessä läpi kohdeorganisaation edustajien kanssa tätä varten järjestetyssä työpajassa. Työpajassa myös jatkojalostettiin kehittämisehdotuksia sekä valittiin kohdeorganisaatiolle parhaiten sopivimmat ehdotukset, joiden konkreettisesta käyttöönotosta myös sovittiin työpajassa.
Opinnäytetyön tietoperusta muodostui etätyöstä, yhteisöllisyydestä ja etäjohtamisesta. Tietoperusta on toiminut pohjana koko tutkimukselle sekä kehittämisehdotuksille.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, teemahaastattelua. Teemahaastatteluihin osallistui viisi työntekijää kohdeorganisaatiosta. Tutkimus tehtiin työntekijöiden näkemysten ja kokemusten selvittämiseksi. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Keskeisimpinä tuloksina tutkimuksesta selvisi, että etäjohtamista tulisikin kehittää tiedonkulun tehostamiseen ja vuorovaikutuksen ja yhteistyön vahvistamiseen. Yhteisöllisyys koettiin merkittävänä asiana, ja erityisesti etätyöaikana esimiesten tulisi kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden aktiiviseen rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Esimiehellä koettiin oleva merkittävä rooli yhteisöllisyyden rakentajana, ja konkreettisina toimina esimieheltä odotettiin, että tämä järjestää riittävästi ja säännöllisesti erilaisia foorumeita, joissa yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa ja ylläpitää.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi viisi kehittämisehdotusta kohdeorganisaatiolle. Kehittämisehdotukset olivat konkreettisia kehittämishankkeita, jotka on mahdollista toteuttaa maahanmuutto-osastolla ilman erityisiä resursseja tai koko sisäministeriötä koskevia lupia tai linjauksia. Kehittämisehdotukset käytiin yhdessä läpi kohdeorganisaation edustajien kanssa tätä varten järjestetyssä työpajassa. Työpajassa myös jatkojalostettiin kehittämisehdotuksia sekä valittiin kohdeorganisaatiolle parhaiten sopivimmat ehdotukset, joiden konkreettisesta käyttöönotosta myös sovittiin työpajassa.