Perehdytys työhyvinvoinnin johtamisen välineenä
Hyötyläinen, Sinikukka (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110522285
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110522285
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda ohjeet Kirkkonummen kunnan varhaiskasvatukseen käytännön perehdytyksen tueksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida varhaiskasvatuksen henkilöstön käsityksiä perehdytyksen nykytilasta sekä hyvästä perehdytyksestä. Kehittämiskysymyksinä olivat: Mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstön mielestä hyvään perehdytykseen ja miten perehdytystä tulisi kehittää Kirkkonummella? Opinnäytetyön tietoperusta kattaa laajasti työhyvinvointiin, perehdytykseen ja työhyvinvoinnin johtamiseen liittyvää teoriatietoa ja aikaisempaa tutkimustietoa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen kyselyä aineiston keruun menetelmänä. Kysely toteutettiin e-lomakkeella neljälle Kirkkonummen kunnallisen päiväkodin henkilöstölle. Kyselyn vastaanotti yhdeksänkymmentäyksi henkilöä ja vastausprosentti oli 25,3. Kyselytutkimuksen tulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällön analyysia. Aineiston analyysissa muodostui kuusi hyvän perehdytyksen sisältöluokkaa, jotka olivat yhtenäiset käytänteet, resurssit, johtaminen, asenne, vuorovaikutus ja viestintä sekä osaaminen ja laatu. Perehdytyksen nykyiset käytännöt vaihtelivat ja suurimpina haasteina perehdytyksen toteutumiselle koettiin perehdytyksen yhtenäisten käytänteiden puuttuminen ja ajan puute. Perehdytyksen ohjeet luotiin varhaiskasvatuksen henkilöstön tarpeiden pohjalta, teoriatietoa ja aikaisempaa tutkimustietoa hyödyntäen.
Perehdytyksen yhtenäisille ohjeille oli selkeä tarve henkilöstön kokemusten perustella. Perehdytyksen ohjeet testataan käytännön perehdyttämistyössä. Perehdytyksen ohjeet ovat helposti muokattavissa ja hyödynnettävissä Kirkkonummea laajemmin varhaiskasvatuksessa. Jatkokehittämisen aiheena opinnäytetyöstä nousi digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen perehdytyksen keskittämisen- ja kehittämisen tarpeeseen. Työyhteisötaitojen vahvistaminen tukisi laajemmin työhyvinvointia vaikuttaen työn laatuun.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen kyselyä aineiston keruun menetelmänä. Kysely toteutettiin e-lomakkeella neljälle Kirkkonummen kunnallisen päiväkodin henkilöstölle. Kyselyn vastaanotti yhdeksänkymmentäyksi henkilöä ja vastausprosentti oli 25,3. Kyselytutkimuksen tulosten analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällön analyysia. Aineiston analyysissa muodostui kuusi hyvän perehdytyksen sisältöluokkaa, jotka olivat yhtenäiset käytänteet, resurssit, johtaminen, asenne, vuorovaikutus ja viestintä sekä osaaminen ja laatu. Perehdytyksen nykyiset käytännöt vaihtelivat ja suurimpina haasteina perehdytyksen toteutumiselle koettiin perehdytyksen yhtenäisten käytänteiden puuttuminen ja ajan puute. Perehdytyksen ohjeet luotiin varhaiskasvatuksen henkilöstön tarpeiden pohjalta, teoriatietoa ja aikaisempaa tutkimustietoa hyödyntäen.
Perehdytyksen yhtenäisille ohjeille oli selkeä tarve henkilöstön kokemusten perustella. Perehdytyksen ohjeet testataan käytännön perehdyttämistyössä. Perehdytyksen ohjeet ovat helposti muokattavissa ja hyödynnettävissä Kirkkonummea laajemmin varhaiskasvatuksessa. Jatkokehittämisen aiheena opinnäytetyöstä nousi digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen perehdytyksen keskittämisen- ja kehittämisen tarpeeseen. Työyhteisötaitojen vahvistaminen tukisi laajemmin työhyvinvointia vaikuttaen työn laatuun.