0-8–vuotiaiden omaishoidon tuen arviointi Etelä–Suomen kaupungissa: näkökulmia arviointilomakkeeseen
Luukkonen, Taru (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111122592
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111122592
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin omaishoidon tuen arviointilomaketta arvioitaessa 0–8-vuotiaiden lasten oikeutta omaishoidon tukeen Etelä-Suomen kaupungissa käytetyn arviointilomakkeen pohjalta. Tavoitteena oli koota yhteen näkökulmat arviointilomakkeen käytännöllisyydestä, toimivuudesta sekä kehitysehdotuksista. Lisäksi tavoitteena oli selvittää nykyisen lomakkeen mahdolliset paremmat käyttömahdollisuudet. Opinnäytetyöstä saatujen tuloksien tarkoituksena oli auttaa kohdekaupungin henkilöstöä kehittämään lomaketta työntekijöiden tarpeiden mukaiseksi. Varsinainen lomakkeen kehittämistyö jäi kohdekaupungin organisaatiolle.
Opinnäytetyön tietopohja perustui teoriaan ja lakiin omaishoidon tuesta. Lisäksi oli tarpeen ymmärtää lapsen ikätasoisen mukaista kehitystä, arvioidessa 0–8-vuotiaiden lasten oikeutta omaishoidon tukeen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena opinnäytetyönä. Tuloksia tutkittiin kokemuspohjaisesta näkökulmasta. Tiedonkeruumenetelmäksi nousi jo olemassa olevan tiedon hyödyntäminen. Aineisto koostui kohdekaupungilta saatuun valitushakemusaineistoon sekä lomaketta työkseen käyttävien työntekijöiden palautteeseen lomakkeesta. Kerättävä aineisto toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän tutkimushaastattelumuodoilla, kirjallisesti toteutettuna kyselynä sekä ryhmähaastatteluna. Aineisto järjesteltiin teemoittain analysointia varten.
Opinnäytetyön lähtötavoitteet saavutettiin hyvin. Konkreettisia esimerkkejä arviointilomakkeen ulkoiseen sekä sisällölliseen kehittämineen syntyi runsaasti. Lopputulosten mukaan nykyinen arviointilomake ei palvele täysin asiakasryhmiä, joilla on erityistä valvonnan tarvetta tai puutteita oman toiminnanohjauksessa. Kertyneistä palautteista ilmeni, että lomake koettiin olevan erinomainen muistilista arvioitaessa 0–8-vuotiaan lapsen tuen tarvetta päivittäisissä toimissa. Lomaketta on mahdollista käyttää hyödyksi palvelusuunnitelman laadinnassa. Kappaleessa 6. Opinnäytetyön tulokset, esitellään tulokset tarkemmin. Opinnäytetyön avulla kertyneen palautteen sekä tiedon avulla on mahdollista laatia työyhteisön toiveiden ja tarpeiden mukainen lisämateriaali lomakkeen käyttöön sekä hyödyntää syntynyttä tietoa arviointilomakkeen jatkokehittämisen projekteissa.
Opinnäytetyön tietopohja perustui teoriaan ja lakiin omaishoidon tuesta. Lisäksi oli tarpeen ymmärtää lapsen ikätasoisen mukaista kehitystä, arvioidessa 0–8-vuotiaiden lasten oikeutta omaishoidon tukeen.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena opinnäytetyönä. Tuloksia tutkittiin kokemuspohjaisesta näkökulmasta. Tiedonkeruumenetelmäksi nousi jo olemassa olevan tiedon hyödyntäminen. Aineisto koostui kohdekaupungilta saatuun valitushakemusaineistoon sekä lomaketta työkseen käyttävien työntekijöiden palautteeseen lomakkeesta. Kerättävä aineisto toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän tutkimushaastattelumuodoilla, kirjallisesti toteutettuna kyselynä sekä ryhmähaastatteluna. Aineisto järjesteltiin teemoittain analysointia varten.
Opinnäytetyön lähtötavoitteet saavutettiin hyvin. Konkreettisia esimerkkejä arviointilomakkeen ulkoiseen sekä sisällölliseen kehittämineen syntyi runsaasti. Lopputulosten mukaan nykyinen arviointilomake ei palvele täysin asiakasryhmiä, joilla on erityistä valvonnan tarvetta tai puutteita oman toiminnanohjauksessa. Kertyneistä palautteista ilmeni, että lomake koettiin olevan erinomainen muistilista arvioitaessa 0–8-vuotiaan lapsen tuen tarvetta päivittäisissä toimissa. Lomaketta on mahdollista käyttää hyödyksi palvelusuunnitelman laadinnassa. Kappaleessa 6. Opinnäytetyön tulokset, esitellään tulokset tarkemmin. Opinnäytetyön avulla kertyneen palautteen sekä tiedon avulla on mahdollista laatia työyhteisön toiveiden ja tarpeiden mukainen lisämateriaali lomakkeen käyttöön sekä hyödyntää syntynyttä tietoa arviointilomakkeen jatkokehittämisen projekteissa.