Ikääntyvien palveluohjauksen nykytila ja digitaaliset kehittämismahdollisuudet
Tuominen, Henni (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723100
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723100
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palveluohjauksen nykytila ja kartoittaa sen digitalisoinnin mahdollisuuksia. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ymmärrystä siitä, millaista ikääntyvien palveluohjaus nykypäivänä on ja tuottaa tietoa sen kehittämistä varten. Opinnäytetyö toteutettiin osana Laurea-ammattikorkeakoulun DigiIN-hanketta.
Opinnäytetyön tietoperusta käsitteli ikääntyvien palvelujärjestelmää, palveluohjausta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoitumista. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta käyttäen. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista Finna, Julkari, Osuva ja Helda. Aineistoksi valittiin 9 suomalaista julkaisua, jotka on julkaistu vuosien 2010-2020 välillä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen keskeiset tulokset käsittelivät palveluohjausta ohjaavia arvoja, palveluohjaajien kompetenssia, palveluohjaustyön toteuttamista sekä digitaalisia kehittämismahdollisuuksia. Tulosten perusteella palveluohjausta ohjaavat arvot olivat asiakaslähtöisyys ja moniammatillisuus. Palveluohjaajina toimi erilaisia koulutustaustoja omaavia ammattihenkilöitä. Palveluohjaavat kokivat tarvetta lisäkoulutukselle ja yksiköihin kaivattiin lisää työntekijöitä, koska palveluohjaustyön tekemistä varjosti kiire. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella palveluohjauksessa voisi hyödyntää digitaalisuutta käyttämällä yhteydenpitovälineenä perinteisten menetelmien lisäksi chat-yhteyttä, sähköpostia ja kuvapuhelua. Asioinnin helpottamiseksi palveluohjauksessa voisi kokeilla takaisinsoittopalvelua, sähköistä ajanvarausta sekä sähköisiä lomakkeita. Informaation saannin helpottamiseksi palveluohjauksella tulisi olla selkeät ja helppokäyttöiset internetsivut. Internetsivuilla voisi olla palveluohjaajien ylläpitämä sähköinen palveluopas.
Näihin tuloksiin pohjautuen voisi jatkossa selvittää ikääntyvien henkilöiden kokemuksia kuntien verkkosivustoilla asioimisesta ja tiedon hakemisesta. Lisäksi tutkimuksessa voisi selvittää millaiselta kuntien verkkosivustot näin 2020-luvulla näyttävät ja millaisia ominaisuuksia niihin on ikääntyvien näkökulmasta valittu. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi selvittää palveluohjaajien työssään kokemia voimavara- ja kuormittavuustekijöitä.
Opinnäytetyön tietoperusta käsitteli ikääntyvien palvelujärjestelmää, palveluohjausta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisoitumista. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta käyttäen. Aineisto kerättiin sähköisistä tietokannoista Finna, Julkari, Osuva ja Helda. Aineistoksi valittiin 9 suomalaista julkaisua, jotka on julkaistu vuosien 2010-2020 välillä. Aineisto analysoitiin käyttäen aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Kirjallisuuskatsauksen keskeiset tulokset käsittelivät palveluohjausta ohjaavia arvoja, palveluohjaajien kompetenssia, palveluohjaustyön toteuttamista sekä digitaalisia kehittämismahdollisuuksia. Tulosten perusteella palveluohjausta ohjaavat arvot olivat asiakaslähtöisyys ja moniammatillisuus. Palveluohjaajina toimi erilaisia koulutustaustoja omaavia ammattihenkilöitä. Palveluohjaavat kokivat tarvetta lisäkoulutukselle ja yksiköihin kaivattiin lisää työntekijöitä, koska palveluohjaustyön tekemistä varjosti kiire. Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella palveluohjauksessa voisi hyödyntää digitaalisuutta käyttämällä yhteydenpitovälineenä perinteisten menetelmien lisäksi chat-yhteyttä, sähköpostia ja kuvapuhelua. Asioinnin helpottamiseksi palveluohjauksessa voisi kokeilla takaisinsoittopalvelua, sähköistä ajanvarausta sekä sähköisiä lomakkeita. Informaation saannin helpottamiseksi palveluohjauksella tulisi olla selkeät ja helppokäyttöiset internetsivut. Internetsivuilla voisi olla palveluohjaajien ylläpitämä sähköinen palveluopas.
Näihin tuloksiin pohjautuen voisi jatkossa selvittää ikääntyvien henkilöiden kokemuksia kuntien verkkosivustoilla asioimisesta ja tiedon hakemisesta. Lisäksi tutkimuksessa voisi selvittää millaiselta kuntien verkkosivustot näin 2020-luvulla näyttävät ja millaisia ominaisuuksia niihin on ikääntyvien näkökulmasta valittu. Toisena jatkotutkimusaiheena voisi selvittää palveluohjaajien työssään kokemia voimavara- ja kuormittavuustekijöitä.