Hoitohenkilöstön saattohoito-osaamisen kehittäminen
Väisänen, Annika (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111522877
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111522877
Tiivistelmä
Potilaan saattohoidon nykytilan on todettu olevan Suomessa alueellisesti epäyhtenäistä, mitä on toteutettu pääasiassa terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla. Hoitohenkilöstön osaaminen saattohoitopotilaan hoidossa on ollut puutteellista ja vaihtelevaa. Saattohoitopotilaan hoitotyössä tarvittavaa osaamista on kehitetty yleensä muun toiminnan ohessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää hoitohenkilöstön saattohoito-osaamista Puolangan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Metodologiaksi valikoitui toimintatutkimus, koska se mahdollisti samanaikaisesti työelämän kehittämisen ja tutkimisen.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisempaa tutkittua tietoa näyttöön perustuvasta palliatiivisesti sedatoidun potilaan hoitotyöstä. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksenä oli, mitä on näyttöön perustuva sedatoidun potilaan palliatiivinen hoitotyö aikaisemman tutkimustiedon perusteella. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin julkaisut PubMed Central-, PubMed-, Cinahl- ja Cocrane- sekä Medic- ja Finna.fi -tietokannoista (N=2126, n=10). Aineisto analysoitiin induktiivisella aineistonanalyysilla ja tuloksena muodostui neljä luokkaa: hoitosuosituksiin perustuva, hoidon eettisyys ja turvallisuus, kivun hoito ja osaamisen vahvistaminen. Kehitettäväksi aiheeksi muodostui hoitohenkilöstön osaamisen vahvistaminen saattohoitopotilaan hoitotyössä.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata saattohoitopotilaan hoitoprosessi perusterveydenhuollossa Puolangan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kehittämiskysymys oli, minkälainen on saattohoitopotilaan hoitoprosessi Puolangan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Saattohoitopotilaan hoitoprosessin kuvaamisen jälkeen kehittämistyötä jatkettiin benchmarking vierailulla palliatiiviseen ja saattohoitoon erikois-tuneeseen terveydenhuollon toimintayksikköön. Vierailulta saatu aineisto luokiteltiin kolmeen tasoon: kypsät ideat, kehittämisideat ja jatkoselvitystä vaativat ideat. Tulosten reflektion perusteella päädyttiin kehittämään hoitohenkilöstön osaamista saattohoitopotilaan läheisten tukemisessa.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata hoitohenkilöstön osaamista saattohoitopotilaan läheisten tukemisessa. Tutkimuskysymys oli, mitä osaamista hoitohenkilöstö kokee tarvitsevansa saattohoitopotilaan läheisten tukemisessa. Läheisten tukemiseksi hoitoneuvotteluissa tarvittavaa osaamista kartoitettiin keskustelemalla hoitohenkilöstön kanssa. Keskusteluaineisto luokiteltiin kalanruotokuvion avulla. Tuloksena oli, että osaamista tarvitaan hoitoprosessista, hoitosuunnitelmasta, potilaiden ja omaisten sekä läheisten kohtaamisesta ja hoitoympäristöstä. Tässä vaiheessa tutkimuskysymystä tarkennettiin, mitä osaamista hoitohenkilöstö kokee tarvitsevansa saattohoitopotilaan hoitoneuvottelussa, jotta se tukee saattohoitopotilaan läheisiä. Tarkoitus oli kuvata hoitohenkilöstön osaamista kehittävä ja saattohoitopotilaan läheisiä tukeva hoitoneuvottelu. Osaamisen tarpeen selkiydyttyä, kuvattiin saattohoitoprosessiin sisältyvä hoitoneuvottelu, jossa tarvittavaa osaamista arvioitiin SWOT:in avulla.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata saattohoitopotilaan hoitoneuvottelun implementointisuunnitelma. Tutkimuskysymys oli, minkälainen implementointisuunnitelma tukee vuodeosaston hoitohenkilöstön mahdollisuuksia tukea saattohoitopotilaan läheisiä hoitoneuvottelussa. Syklissä kuvattiin saattohoitopotilaan läheisten tukemista tukeva hoitoneuvottelun implementointisuunnitelma.
Ensimmäisen syklin tarkoitus oli kartoittaa aikaisempaa tutkittua tietoa näyttöön perustuvasta palliatiivisesti sedatoidun potilaan hoitotyöstä. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksenä oli, mitä on näyttöön perustuva sedatoidun potilaan palliatiivinen hoitotyö aikaisemman tutkimustiedon perusteella. Kirjallisuuskatsaukseen haettiin julkaisut PubMed Central-, PubMed-, Cinahl- ja Cocrane- sekä Medic- ja Finna.fi -tietokannoista (N=2126, n=10). Aineisto analysoitiin induktiivisella aineistonanalyysilla ja tuloksena muodostui neljä luokkaa: hoitosuosituksiin perustuva, hoidon eettisyys ja turvallisuus, kivun hoito ja osaamisen vahvistaminen. Kehitettäväksi aiheeksi muodostui hoitohenkilöstön osaamisen vahvistaminen saattohoitopotilaan hoitotyössä.
Toisen syklin tarkoitus oli kuvata saattohoitopotilaan hoitoprosessi perusterveydenhuollossa Puolangan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Kehittämiskysymys oli, minkälainen on saattohoitopotilaan hoitoprosessi Puolangan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Saattohoitopotilaan hoitoprosessin kuvaamisen jälkeen kehittämistyötä jatkettiin benchmarking vierailulla palliatiiviseen ja saattohoitoon erikois-tuneeseen terveydenhuollon toimintayksikköön. Vierailulta saatu aineisto luokiteltiin kolmeen tasoon: kypsät ideat, kehittämisideat ja jatkoselvitystä vaativat ideat. Tulosten reflektion perusteella päädyttiin kehittämään hoitohenkilöstön osaamista saattohoitopotilaan läheisten tukemisessa.
Kolmannen syklin tarkoitus oli kuvata hoitohenkilöstön osaamista saattohoitopotilaan läheisten tukemisessa. Tutkimuskysymys oli, mitä osaamista hoitohenkilöstö kokee tarvitsevansa saattohoitopotilaan läheisten tukemisessa. Läheisten tukemiseksi hoitoneuvotteluissa tarvittavaa osaamista kartoitettiin keskustelemalla hoitohenkilöstön kanssa. Keskusteluaineisto luokiteltiin kalanruotokuvion avulla. Tuloksena oli, että osaamista tarvitaan hoitoprosessista, hoitosuunnitelmasta, potilaiden ja omaisten sekä läheisten kohtaamisesta ja hoitoympäristöstä. Tässä vaiheessa tutkimuskysymystä tarkennettiin, mitä osaamista hoitohenkilöstö kokee tarvitsevansa saattohoitopotilaan hoitoneuvottelussa, jotta se tukee saattohoitopotilaan läheisiä. Tarkoitus oli kuvata hoitohenkilöstön osaamista kehittävä ja saattohoitopotilaan läheisiä tukeva hoitoneuvottelu. Osaamisen tarpeen selkiydyttyä, kuvattiin saattohoitoprosessiin sisältyvä hoitoneuvottelu, jossa tarvittavaa osaamista arvioitiin SWOT:in avulla.
Neljännen syklin tarkoitus oli kuvata saattohoitopotilaan hoitoneuvottelun implementointisuunnitelma. Tutkimuskysymys oli, minkälainen implementointisuunnitelma tukee vuodeosaston hoitohenkilöstön mahdollisuuksia tukea saattohoitopotilaan läheisiä hoitoneuvottelussa. Syklissä kuvattiin saattohoitopotilaan läheisten tukemista tukeva hoitoneuvottelun implementointisuunnitelma.