Hoitohenkilökunnan tyky-toimintana toteutettu harjoittelujakso lihaskestävyyden ja lannerangan hallinnan lisäämiseksi

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kymmenen viikon kestävyysvoimaharjoittelun vaikutusta hoitajien selän staattiseen lihasvoimaan, lannerangan hallintaan ja liikkuvuuteen. Lisäksi selvitettiin harjoittelun vaikutusta koettuun fyysiseen kuntoon, yleiseen terveydentilaan sekä työ- ja toimintakykyyn. Opinnäytetyö on määrällinen tutkimus ja toteutettu yhteistyössä vanhainkoti Lehmuskodin kanssa.

Tutkimuksessa olivat mukana Lehmuskodin osastot 1 ja 3. Tutkimusryhmä jaet-tiin osaston mukaan koe- ja kontrolliryhmiin. Sisäänottokriteerit olivat seuraavat: henkilö työskenteli hoitajana Lehmuskodissa ja koki olevansa terve osallistumaan mittauksiin. Poissulkukriteereitä olivat muun muassa henkilön perussairaus tai akuutti kipua tuottava trauma, joka estäisi osallistumisen harjoitteluun tai mittauksiin. Alku- ja loppumittaukset suoritettiin laboratorio-olosuhteissa. Selän staattista lihasvoimaa mitattiin Ortonin selän staattisella testillä, lannerangan hallintaa ja liikkuvuutta Spinal mouse – laitteella. Liikkuvuutta mitattiin lisäksi modifioidulla Schoberin-testillä. Subjektiivisia tuntemuksia mitattiin fyysisen kunnon ja yleisen terveydentilan osalta portaattomalla janalla(0-10) ja työ- ja toimintakykyä 5-portaisella mittarilla.

Koeryhmä suoritti kymmenen viikkoa kestävän progressiivisen kestovoimahar-joittelun Gymstick-nimisellä harjoitteluvälineellä; lisäksi koeryhmä suoritti erilli-sen kotiharjoitteluohjelman. Tähän tutkimukseen liikkeet oli valittu keskivartalon asentoa ylläpitäviä lihaksia ajatellen. Harjoittelua ohjattiin kaksi kertaa viikossa Lehmuskodilla, kotiharjoittelusta koeryhmä piti päiväkirjaa. Lopullinen tutkimusryhmän koko oli (N=10). Koeryhmässä (n=7) oli katoa (n=2) ja kontrolliryhmässä (n=7) oli katoa (n=2). Tulokset analysoitiin SPSS-18.0 -ohjelmalla. Tutkimuksessa tilastollisen merkitsevyyden raja oli p<0,05.

Tässä tutkimuksessa käytetyllä kestävyysvoimaharjoittelulla ei tullut tilastollisesti merkitseviä muutoksia selän staattiseen lihasvoimaan, lannerangan hallintaan tai liikkuvuuteen. Harjoittelulla ei tullut myöskään merkitsevää muutosta koettuun fyysiseen kuntoon, yleisen terveydentilaan tai työ- ja toimintakykyyn. Pienen otoskoon takia tulokset eivät ole yleistettävissä. Jatkotutkimusaiheita tarvitaan selvittämään, millä keinoin avustavissa ja perushoidollisissa tehtävissä työskentelevien hoitajien lannerangan hallintaa ja tätä kautta työ- ja toimintakykyä voitaisiin lisätä.

The purpose of this research was to examine the effects of a ten week endur-ance strength training program on nursing personnels' static endurance-strength of the back, control of the lumbar spine, and flexibility. The aim was also to explore experiences of the effects of the training on physical fitness, health and ability to work and function. The research is quantitative and was executed in co-operation with the “Lehmuskoti” Nursing Home.

Participants in this research worked at the “Lehmuskoti” on wards 1 and 3. The research group was divided into intervention and control groups according to departments. The participants in this research did not suffer from any disorder or painful conditionwhich would prevent their participation in the training pro-gram or measurements. Measurements were executed under clinical circum-stances. Static strength of the back was measured with the Orton static endur-ance-strength test and control and flexibility of the lumbar spine was measured with the Spinal mouse. Flexibility was also measured with a modified Schober test. Experiences about the physical fitness and health of the participants was measured with a line segment from 0-10 cm and ability to work and function on 5 scale indicator.

The intervention group performed ten weeks of endurance-strength training by using the Gymstick as a training tool. Additionally, the intervention group per-formed an individual home training program. The training movements for this study have been selected for training the muscles that maintain the posture of the trunk. There were two controlled practices twice a week at “Lehmuskoti”. The intervention group had a diary for the home training program. The final size of the study group was (N=10). The intervention group (n=7) and control group (n=7) both lost two individuals. The results were analyzed through the SPSS-18.0 program. The significance of the statistical research was p<0.05. In this study there was no statistically significant changes in static muscle strength of the back, control of the lumbar spine, or flexibility. In perceived physical condition, condition of health, or ability to work and function, there also was no statistically significant changes.

The results of this study cannot be generalized because of the small sample. Further research is needed to resolve how to produce control of the lumbar spine for nursing personnel.