Otelautaharjoittelun merkitys kiipeilijöiden käsivammojen ennaltaehkäisyssä
Sjöman, Anna (2020)
Sjöman, Anna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424084
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424084
Tiivistelmä
Kiipeily on nopeasti suosiotaan kasvattava tuleva olympialaji, jossa käden alueelle, jopa sormien distaalifalangeihin, kohdistuu suuri kuormitus. Valtaosa kiipeilyssä sattuvista vammoista on käden alueen rasitusvammoja, jotka voisivat olla ehkäistävissä oikeanlaisen harjoittelun avulla. Kudokset adaptoituvat harjoitteluun ja siksi urheiluvammoja on mahdollista ehkäistä kasvattamalla urheilijan fyysistä kapasiteettia riittävän suureksi lajin vaatimuksiin nähden sekä välttämällä suuria muutoksia kuormitustasossa. Otelautaharjoittelu mahdollistaa nimenomaan käsiin kohdistuvan harjoittelun ja progressiivisen kuormituksen säätelyn auttaen mahdollisesti siksi ehkäisemään kiipeilijöiden käsivammoja.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ymmärrystä kiipeilijöiden käsivammoista ja niiden ehkäisystä. Tavoitteena oli selvittää kiipeilijöille suunnatun kyselytutkimuksen avulla, onko säännöllinen otelautaharjoittelu yhteydessä vähäisempään kiipeilyvaivojen määrään. Kyselyyn vastanneista boulder- ja köysikiipeilijöistä seulottiin vähintään kolme vuotta ja 7a:n tasoa kiivenneiden, ainakin kerran viikossa kiipeilevien ryhmä (n = 246). Osoittautui, että käsivaivat olivat yleisiä ja 44 % vastanneista oli joutunut rajoittamaan kiipeilyään tai pitämään taukoa niiden vuoksi viimeisen puolen vuoden aikana. Otelautaharjoittelua oli tehnyt 33 % vastanneista. Kokeneista, vähintään 6 vuotta kiivenneistä osallistujista (n = 165) niillä, jotka olivat tehneet säännöllistä otelautaharjoittelua, oli vähemmän käsivaivoja kuin muilla. Mitä pidempään säännöllistä otelautaharjoittelua oli tehty, sitä vähemmän täysipainoista kiipeilyä rajoittavia käsivaivoja esiintyi. Alle 6 vuotta kiivenneillä vastaavaa, tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ei ilmennyt.
Sekä tämän työn teoriaosuuden että tutkimuksen perusteella voidaan suositella säännöllistä otelautaharjoittelua kokeneille, useamman vuoden lajia harrastaneille kiipeilijöille. Harjoittelu aiheuttaa kudoksissa adaptoitumista, jota voi optimoida systemaattisen otelautaharjoittelun avulla. Siksi otelautaharjoittelu saattaa auttaa ehkäisemään kiipeilijöiden käsivaivoja.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää ymmärrystä kiipeilijöiden käsivammoista ja niiden ehkäisystä. Tavoitteena oli selvittää kiipeilijöille suunnatun kyselytutkimuksen avulla, onko säännöllinen otelautaharjoittelu yhteydessä vähäisempään kiipeilyvaivojen määrään. Kyselyyn vastanneista boulder- ja köysikiipeilijöistä seulottiin vähintään kolme vuotta ja 7a:n tasoa kiivenneiden, ainakin kerran viikossa kiipeilevien ryhmä (n = 246). Osoittautui, että käsivaivat olivat yleisiä ja 44 % vastanneista oli joutunut rajoittamaan kiipeilyään tai pitämään taukoa niiden vuoksi viimeisen puolen vuoden aikana. Otelautaharjoittelua oli tehnyt 33 % vastanneista. Kokeneista, vähintään 6 vuotta kiivenneistä osallistujista (n = 165) niillä, jotka olivat tehneet säännöllistä otelautaharjoittelua, oli vähemmän käsivaivoja kuin muilla. Mitä pidempään säännöllistä otelautaharjoittelua oli tehty, sitä vähemmän täysipainoista kiipeilyä rajoittavia käsivaivoja esiintyi. Alle 6 vuotta kiivenneillä vastaavaa, tilastollisesti merkitsevää yhteyttä ei ilmennyt.
Sekä tämän työn teoriaosuuden että tutkimuksen perusteella voidaan suositella säännöllistä otelautaharjoittelua kokeneille, useamman vuoden lajia harrastaneille kiipeilijöille. Harjoittelu aiheuttaa kudoksissa adaptoitumista, jota voi optimoida systemaattisen otelautaharjoittelun avulla. Siksi otelautaharjoittelu saattaa auttaa ehkäisemään kiipeilijöiden käsivaivoja.