Yksilöllisesti arvokas : varhaiskasvattajien kokemuksia valmiuksistaan tukea lapsen yksilöllisyyttä
Stigell, Tiina (2020)
Stigell, Tiina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424110
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424110
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, millaiseksi varhaiskasvattajat kokevat omat valmiutensa huomioida ja tukea lapsia yksilöllisesti varhaiskasvatuksen ryhmämuotoisessa toiminnassa. Varhaiskasvatus on merkityksellinen osa lapsen kehityksen ja oppimisen polkua. Jokainen lapsi kasvaa, kehittyy ja oppii yksilöllisesti. Tavoitteena oli kerätä kokemuksia varhaiskasvattajilta siitä, miten varhaiskasvattajat tukevat lapsen yksilöllisyyttä sekä mitkä tekijät heidän mielestään vaikuttavat yksilöllisyyden huomioimiseen.
Opinnäytteen aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Opinnäyte toteutettiin yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa, ja vastaajina olivat kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskentelevät varhaiskasvattajat. Kyselylomake sisälsi sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia kysymyksiä, joiden avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja kuva varhaiskasvattajien kokemuksista. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin käyttäen SPSS-tilastointiohjelmaa, kvalitatiivista aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin avulla.
Tulosten perusteella käy selvästi ilmi, että lapsen huomioiminen yksilönä koetaan hyvin tärkeäksi. Yksilöllisyyttä tuetaan pedagogisin järjestelyin sekä varhaiskasvattajan toiminnalla. Varhaiskasvattajien ja lasten välisiä kohtaamisia ja vuorovaikutusta pidetään tärkeinä. Toimintaa suunnitellaan huomioiden lasten yksilölliset tuen tarpeet, toiveet ja mielenkiinnonkohteet. Tukimuodoista yleisimmin käytettyjä ovat pienryhmätoiminta sekä kuvat. Vastaajien mielestä yksilöllisyyden tukemista vaikeuttavat suuret ryhmäkoot, resurssipula sekä kiire.
Opinnäytteen tulosten mukaan vastaajan ammatillisella tutkinnolla tai työkokemuksella ei ollut suoraa yhteyttä vastaajan kokemukseen hänen valmiudestaan huomioida ja tukea lasta yksilöllisesti. Vastausten perusteella voidaan todeta, että se millaiseksi varhaiskasvattaja kokee oman valmiutensa huomioida ja tukea lasta yksilöllisesti on subjektiivinen tunne.
Opinnäytteen aineisto kerättiin sähköisen kyselyn avulla. Opinnäyte toteutettiin yhteistyössä Janakkalan kunnan kanssa, ja vastaajina olivat kunnallisessa varhaiskasvatuksessa työskentelevät varhaiskasvattajat. Kyselylomake sisälsi sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia kysymyksiä, joiden avulla pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja kuva varhaiskasvattajien kokemuksista. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin käyttäen SPSS-tilastointiohjelmaa, kvalitatiivista aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin avulla.
Tulosten perusteella käy selvästi ilmi, että lapsen huomioiminen yksilönä koetaan hyvin tärkeäksi. Yksilöllisyyttä tuetaan pedagogisin järjestelyin sekä varhaiskasvattajan toiminnalla. Varhaiskasvattajien ja lasten välisiä kohtaamisia ja vuorovaikutusta pidetään tärkeinä. Toimintaa suunnitellaan huomioiden lasten yksilölliset tuen tarpeet, toiveet ja mielenkiinnonkohteet. Tukimuodoista yleisimmin käytettyjä ovat pienryhmätoiminta sekä kuvat. Vastaajien mielestä yksilöllisyyden tukemista vaikeuttavat suuret ryhmäkoot, resurssipula sekä kiire.
Opinnäytteen tulosten mukaan vastaajan ammatillisella tutkinnolla tai työkokemuksella ei ollut suoraa yhteyttä vastaajan kokemukseen hänen valmiudestaan huomioida ja tukea lasta yksilöllisesti. Vastausten perusteella voidaan todeta, että se millaiseksi varhaiskasvattaja kokee oman valmiutensa huomioida ja tukea lasta yksilöllisesti on subjektiivinen tunne.