Toiminnallisuus päihdekuntoutujien auttamiskeinona

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia toiminnallisuutta päihdekuntoutujien auttamiskeinona. Tarkoituksena oli kuvata Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin päihdepalvelujen päihdekuntoutumisyksikön asiakkaiden kokemuksia toiminnallisuuden eri muodoista, niiden mielekkyydestä sekä koota mielipiteitä toiminnallisten menetelmien merkityksestä osana heidän omaa kuntoutumistaan. Tavoitteena oli saadun tiedon pohjalta antaa valmiuksia toiminnallisten menetelmien kehittämiseen päihdekuntoutujien auttamiskeinona. Tutkimus on kvantitatiivinen. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella kuntoutumisyksikön asiakkailta aikavälillä 10.1.-16.3.2011. Kyselyyn vastasi 28 henkilöä. Aineisto analysoitiin SPSS 17 ohjelmaa apuna käyttäen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että toiminnan muodot, joissa osallistumisaktii-visuus oli suurinta, olivat keilailu, erilaiset pelit sekä rentoutus ja venyttely. Suurin osa vastaajista näki nämä samat toiminnalliset ryhmät mielekkäimpinä ja kuntoutumisen kannalta hyödyllisinä. Näiden lisäksi retket nähtiin yhtenä mielekkäimmistä toiminnan muodoista. Näitä toimintoja, lukuun ottamatta erilaisia pelejä, haluttiin myös lisättävän kaikkein eniten kuntoutusjaksolle. Vastaajat näkivät toiminnalliset menetelmät yleisesti hyvinä ja kuntoutustaan tukevina. Tyytyväisyys toiminnallisuuteen osana heidän kuntoutumistaan oli selvää. Kehittämisehdotuksiakin esitettiin, ja ne koskivat yleisesti jonkin toiminnan lisäämistä. Erityisesti liikunnan lisääminen nousi vahvasti esille. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin päihdekuntoutumisyksikössä toiminnallista terapiaa kehitettäessä ja suunnitellessa. Jatkotutkimusaiheeksi nousi syvällisempi tutkimus eri toiminnan muodoista ja niiden vaikutuksista. Kyseisen tutkimuksen voisi toteuttaa eri näkökulmasta. Lisäksi samankaltaisen tutkimuksen voisi toteuttaa laadullisena.

The purpose of this thesis was to analyze functionality as way to help intoxicant rehabilitees. The goal was to describe the South Karelia region’s rehabilitee’s experiences about different activities, the meaningfulness of these activities, and gather opinions about their role as part of the participant’s own recovery. The goal was also to develop functionality as a way to help intoxicant rehabilitees, and for this purpose to use information gathered for this thesis. The research for this thesis was done using a quantitative procedure. The material was collected from the rehabilitation unit’s customers between the 10th of January 2011 and the 16th of March 2011 using a structured questionnaire. A total of 28 persons responded to the inquiry and data was analyzed by using SPSS 17 – software. The results showed that activities which were most popular were bowling, dif-ferent games, relaxation and stretching. Most of the respondent’s saw these same activity groups as the most meaningful and useful for their rehabilitation. In addition, outings were also felt to be meaningful. The respondent’s also wanted an increase in the incidence of these activities. The respondent’s saw functional activities overall as good and supporting their rehabilitation. Satisfaction about functionality as part of their treatment was clearly proven. Suggestions about developing the functionality were mainly about increasing the incidence of the activities. Especially the increase of physical exercise was strongly recommended. This thesis and its results can especially be used when developing functional therapy at the intoxicant rehabilitation unit at South Karelia’s District of Social and Health Services. Further research on the topic might be deeper research about different functionality forms and this research might also be done from different points of view. A similar type of research might also be done qualita-tively, which might give interesting results.