Paluun kulttuurishokki, Case STS Vaihto-oppilasohjelmat

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää paluun kulttuurishokin ilmenemistä käytännössä sekä toteuttaa käyttökelpoinen julkaisu paluuta varten STS Vaihto-oppilasohjelmien tuleville vaihto-oppilaille, jotta he voisivat varautua paluun kulttuurishokkiin paremmin. Tavoitteena oli saada vaihto-oppilaat tietoisiksi paluun aikana koetuista oireista sekä miten niitä voidaan lieventää. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli pääkaupunkiseudulla toimiva STS Vaihto-oppilasohjelmat. Vaihto-oppilaiden hyvinvointi on ensiarvoisen tärkeää yritykselle, joten oppilaiden auttaminen ja sen onnistuminen on hyvin tärkeää toiminnan kannalta. Julkaisun oli tarkoitus olla hyödyksi yritykselle, koska sen avulla yritys voi tuottaa lisäarvoa asiakkailleen. Julkaisun avulla vaihto-oppilaat voivat paremmin varautua paluun kulttuurishokkiin.

Ennen julkaisun tekoa oli saatava lisätietoa aiheesta ja selvitettävä, miten nuoret vaihto-oppilaat ovat kokeneet paluun kulttuurishokin ja miten seuraavia vaihto-oppilaita voisi ohjeistaa varautumaan siihen. Julkaisun tuli olla mahdollisimman informatiivinen ja käyttökelpoinen ohjeistus nuorelle, joka on lähdössä vaihtoon.

Paluun kulttuurishokki ilmenee, kun vaihto-oppilas saapuu kotiin vaihto-ohjelman päätyttyä. Oppilas on ollut poissa kotoa vuoden tai vähemmän aikaa ja hän saattaa kohdata vaikeuksia yrittäessään yhdistää vaihdossa opitut tavat kotimaan jo tuttuihin tapoihin. Oppilas myös huomaa kotimaan, perheen ja ystäviensä muuttuneen ja hän ei ehkä ymmärrä, miten aika ei pysähtynytkään vaihto-ohjelman aikana kotimaassa. Puhuttaessa vaihto-oppilaan kulttuurishokista on esiteltävä käsite vaihto-oppilas. Vaihto-oppilas on nuori oppilas, joka asuu itselleen vieraassa maassa ja kulttuurissa sekä vieraassa perheessä perheenjäsenenä. STS Vaihto-oppilasohjelmien asiakas on 14–18-vuotias nuori, joka opiskelee Suomessa täysipäiväisesti ennen vaihtoon lähtöä.

Työn tutkimusmenetelmänä oli asiakaskysely, jonka tarkoituksena oli saada hyödyllistä tietoa teorian tueksi sekä nähdä, miten teoria toteutuu käytännössä. Kyselyn avulla selvitettiin vastaajien paluun kulttuurishokin oireita, niiden kestoa ja miten niistä selviydyttiin. Työssä käytettiin sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusta. Kvalitatiivinen aineisto analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä ja kvantitatiivinen aineisto käyttämällä diagrammeja ja prosentuaalisia osuuksia.

Kyselyyn vastasi 59 vaihto-oppilasta ja tuloksista päätellen paluun kulttuurishokki on olemassa ja ohjeistus siihen varautumiseen on hyödyllinen. Vastauksista ilmeni, että melkein kaikki ovat kokeneet jonkinlaisia oireita paluunsa aikana, ja osa ei tiennyt oireiden olevan osa kulttuurishokkia. He toivoivatkin, että asiasta olisi enemmän tietoa saatavilla. Kyselystä saatiin hyvää aineistoa, joka auttoi produktin eli julkaisun suunnittelussa.

Tutkija koki opinnäytetyöprosessin työläänä, mutta hyvin opettavaisena ja mielenkiintoisena. Aiheeseen syvällinen perehtyminen oli tarpeellinen ja asiakaskyselyn avulla tutkija pääsi tutkimaan, miten aihe toteutuu käytännössä. Tutkija on tyytyväinen koko prosessiin.

The purpose of this thesis was to find out the symptoms of culture shock when an exchange student returns home as well as what the reality is like s/he faces in the home country. The purpose was also to make a publication which could help future exchange students cope better with returning home. The objective was to make exchange students aware of the symptoms of reverse culture shock and how to cope with it. The thesis was commissioned by STS Student Travel Schools which operates in the capital area of Finland. The wellbeing of exchange students is extremely important for the organization and helping the students successfully is important for the business. The publication will be for the benefit of the organization because it will produce extra value for its customers.

The objective of the thesis was to get more knowledge of reverse culture shock and scrutinize how young exchange students have dealt with reverse culture shock and how they can be guided to survive it. The goal was also to produce an informative and usable publication for help and guidance for a student going on exchange.

Reverse culture shock takes place when an exchange student returns back home after the exchange. The student has been away from home for a year or less and s/he faces a difficulty in combining new ways with the old habits the student had before the exchange program. The student also notices that not everything had stayed the same after the student left home. S/he discovers that the home country, family and friends are different and they act differently. An exchange student is a student who lives in a new country and culture as a family member in a host family. The clientele of STS Exchange Programs is made up of 14-18 year olds who study fulltime in Finland before the exchange program.

The used research method in this thesis was survey via which STS exchange students were approached. The purpose of the survey was to gain useful information to back up the theoretical framework and to get concrete experiences from the students about their reverse culture shocks. With the help of the survey the symptoms the students had were listed as well as how long they had symptoms and how they survived them. The used research methods are both quantitative and qualitative. The qualitative material was analysed with data based content analysis and the quantitative material using diagrams and it was given in percentage.

59 exchange students answered the survey. According to the results the reverse culture shock exists. Due to the results one can say that the guide is necessary. Almost all respondents had gotten some symptoms and some did not know that the symptoms were related to reverse culture shock. They wished that there was more information available about reverse culture shock. The results gave good information for designing a publication.