Suomen peruskoulun oppilaiden näkökulmia kouluviihtyvyyteen ja kouluhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä: kirjallisuuskatsaus
Kääriäinen, Minni Pauliina (2020)
Kääriäinen, Minni Pauliina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112524236
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Suomen peruskoulun oppilaiden kouluviihtyvyyteen ja kouluhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Vantaan itäisen ja läntisen kouluterveydenhuollon osastonhoitaja. Työn tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajan ja kouluterveydenhuollon ammattilaisten käyttöön koottua ja tiivistettyä tutkimustietoa Suomen peruskoulun oppilaiden kouluviihtyvyyteen ja kouluhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä. Kirjallisuuskatsauksen tutkimuskysymyksellä pyrittiin saamaan vastaus siihen, mitkä tekijät vaikuttavat kouluviihtyvyyteen ja kouluhyvinvointiin oppilaiden näkökulmasta. Opinnäytetyöni soveltuu etenkin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja opiskelijoille.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui Suomen peruskoulusta, peruskouluikäisten terveydestä ja hyvinvoinnista, kouluviihtyvyydestä ja kouluhyvinvoinnista, oppilashuollosta sekä moniammatillisesta yhteistyöstä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka tiedonhaku toteutettiin kuudesta eri tietokannasta. Analysoitavaksi valikoitui kymmenen suomenkielistä ja yksi englanninkielinen julkaisu, joista neljä käsitteli yläkoulun oppilaiden näkökulmia ja seitsemän alakoulun. Tuloksia analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulokset muodostuivat koulupäivien kokonaisrakenteesta, opetusjärjestelyistä, fyysisestä oppimisympäristöstä, sosiaalisista suhteista ja niissä ilmenevistä ongelmista sekä koulun toimintakulttuurista.
Tulosten perusteella oppilaiden kouluviihtyvyyteen ja kouluhyvinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Kouluviihtyvyys ja kouluhyvinvointi vaikuttavat oppilaisiin kokonaisvaltaisesti ja niillä on merkittävä yhteys koulumenestykseen sekä koulupoissaolojen ja koulun keskeytymisten syntymiseen. Kouluympäristön ja toimintatapojen muuttuminen muokkaa samalla myös oppilaiden viihtymistä ja hyvinvointia, jonka vuoksi aihe vaatii säännöllistä tutkimista. Kouluterveydenhoitajat ja muut koulussa työskentelevät ammattilaiset voivat hyödyntää opinnäytetyöstä saatua tietoa koulujen yhteisöllisen hyvinvointityön kehittämiseen, pitääkseen jatkossakin huolta oppilaiden kouluhyvinvoinnista.
Opinnäytetyön tietoperusta koostui Suomen peruskoulusta, peruskouluikäisten terveydestä ja hyvinvoinnista, kouluviihtyvyydestä ja kouluhyvinvoinnista, oppilashuollosta sekä moniammatillisesta yhteistyöstä. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, jonka tiedonhaku toteutettiin kuudesta eri tietokannasta. Analysoitavaksi valikoitui kymmenen suomenkielistä ja yksi englanninkielinen julkaisu, joista neljä käsitteli yläkoulun oppilaiden näkökulmia ja seitsemän alakoulun. Tuloksia analysoitiin induktiivista sisällönanalyysiä hyödyntäen. Tulokset muodostuivat koulupäivien kokonaisrakenteesta, opetusjärjestelyistä, fyysisestä oppimisympäristöstä, sosiaalisista suhteista ja niissä ilmenevistä ongelmista sekä koulun toimintakulttuurista.
Tulosten perusteella oppilaiden kouluviihtyvyyteen ja kouluhyvinvointiin vaikuttavat monet eri tekijät, jotka ovat yhteydessä toisiinsa. Kouluviihtyvyys ja kouluhyvinvointi vaikuttavat oppilaisiin kokonaisvaltaisesti ja niillä on merkittävä yhteys koulumenestykseen sekä koulupoissaolojen ja koulun keskeytymisten syntymiseen. Kouluympäristön ja toimintatapojen muuttuminen muokkaa samalla myös oppilaiden viihtymistä ja hyvinvointia, jonka vuoksi aihe vaatii säännöllistä tutkimista. Kouluterveydenhoitajat ja muut koulussa työskentelevät ammattilaiset voivat hyödyntää opinnäytetyöstä saatua tietoa koulujen yhteisöllisen hyvinvointityön kehittämiseen, pitääkseen jatkossakin huolta oppilaiden kouluhyvinvoinnista.