Pk-matkailuyritysten verkostoituminen : Case: Lohjan matkailupalvelukeskuksen toiminta-alue

Abstract

Kansallisen aluepolitiikan tavoitteena on mm. alueiden kansallisen ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittyminen sekä alueiden erityishaasteisiin vastaaminen. Globaali kilpailutilanne kiristyy ja matkailualan yritysten tulisi pitää puoliaan kiristyvässä kilpailussa. Pienille ja keskisuurille matkailualanyrityksille verkostoituminen tarjoaa tähän erinomaisen, toisiaan jopa ainoan, mahdollisuuden. Ennen kuin verkostoitumista alueella voidaan kehittää ja tarjota siihen uusia mahdollisuuksia, on selvitettävä verkostoitumisen nykytila. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli sekä selvittää, millaista yhteistyötä matkailualan pk-yritykset tekevät ja millaisissa verkostoissa ja matkailuhankkeissa ne ovat tai ovat olleet mukana. Case-tapauksena käytettiin Lohjan matkailupalvelukeskuksen toiminta-aluetta, joka pitää sisällään Lohjan, Karjalohjan ja Nummi-Pusulan kunnat.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään hyötyjä, joita yritykset verkostoitumisella tavoittelevat sekä sitä, millaisia vaiheita verkostosuhteen kehittymiseen liittyy. Lisäksi perehdytään verkostosuhteen keskeisiin ominaisuuksiin, ulottuvuuksiin sekä verkostoitumiseen liittyviin riskeihin ja ongelmiin. Lopuksi esitellään matkailuyritysten verkostoitumisen piirteitä aikaisempien tutkimusten valossa. Itse tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Tutkimusta varten haastateltiin 10 alueen matkailualan yrityksen edustajaa. Haastattelut toteutettiin elo- ja syyskuussa 2010.

Tutkimusongelmana oli, mitkä seikat edesauttavat matkailun pk-yritysten verkostoitumishalukkuutta ja toisaalta päinvastoin, mitkä ovat verkostoitumisen suurimmat esteet. Useat opinnäytetyössä saaduista tuloksista olivat yhteneviä aiempien tutkimustulosten kanssa. Joitakin tuloksia kuitenkin voitiin havaita juuri tämän opinnäytetyön pohjalta. Ensinnäkin, vahvimpia verkkoja olivat ne, jotka perustuivat sosiaalisiin suhteisiin. Toiseksi, kun tuote oli riittävän omaleimainen, tarve/halu verkostoitumiseen väheni. Lisäksi pienemmistä toimijoita juuri vanhimmat yritykset ovat aktiivisimmin mukana verkostomaisessa toiminnassa sekä alueellisessa matkailun kehittämisessä. Kolmanneksi, yrityksillä, joilla pääasiakasryhminä olivat joko ryhmät tai kokousmatkailijat, kiinnostus verkostoitumisen tarjoamiin mahdollisuuksiin oli vähäisempää.

Opinnäytetyön ensimmäisenä alaongelmana oli, mikä on kunnallisen matkailutoimen rooli verkostoissa ja, millaisia toimenpiteitä siltä odotetaan alueellisen yhteistyön edistämiseksi. Kysymykseen siitä, mikä on kunnallisen matkailutoimen rooli verkostoissa, opinnäytetyö antoi vastauksen. Sen sijaan siihen, millaisia toimenpiteitä siltä odotetaan alueellisen yhteistyön edistämiseksi, ei konkreettisia vastauksia saatu. Opinnäytetyön toisena alaongelmana oli selvittää, miten matkailutoimen tulisi tulevaisuudessa organisoitua, jotta se parhaiten palvelisi alueellista yhteistyötä. Tulosten osalta kävi ilmi, että yrittäjät ymmärtävät ja tunnustavat alueellisen matkailuorganisaation tarpeellisuuden tulevaisuuden kannalta, mutta ensiksikin se, mikä on tarkoituksenmukainen/toimiva alue yhteismarkkinoille, ja toiseksi se, miten alueellisen matkailuorganisaation tulisi organisoitua, jakaa mielipiteitä vahvasti.

The Networking of Small and Middle-Sized Businesses in Tourism Case Study: Lohja Tourist Service Center and its area of operation

The national regional policy aims among other things to advance national and international competitiveness and answer to the specialized needs of the area. The global competitive situation is tightening and the businesses working in the tourism field should keep up in the game. Networking offers excellent and in some cases the only opportunity for the small and middle-sized businesses in the field of tourism to survive. Before it is possible to improve the networks in the area as well as offer new opportunities for it, there is a need to find out what is the current situation. This master thesis study was aimed to find out what kind of networking the small and middle-sized businesses in tourism use and in what kinds of networks or tourism projects they are or have been involved in. The thesis uses a case study of Lohja Tourist Service Center and its area of operation that includes Lohja, Karjalohja and Nummi-Pusula.

In the theory part of the thesis study deals with the benefits that the businesses pursue with networking and also what are the stages in the development of network relationship. Thesis also deals with the crucial features and dimensions of the networking relationship as well as the risks and problems in networking process. Lastly some the features of the networks in the tourism business are presented in the light of the previous studies. This study was done by using the qualitative data collection method of themed interview. For this study, 10 representatives of the area’s tourism businesses were interviewed. The interviews were done in August and September 2010.

The research problem was to find out what are the matters that support the small and middle-sized businesses in the willingness to network and on the other hand what are the biggest obstacles for these networks. Many of the conclusions reached in this study are in line with the previous studies made in this field. Some of the results however are unique in this study. Firstly, the strongest networks are those that are based on the social relationships. Secondly, when the product is sufficiently unique, the need and willingness to network diminishes. Also from the group of the smallest operators, the oldest businesses were the most active in the networking and in the act of developing tourism. Thirdly, those businesses that cater mainly to the groups and conference travellers were less interested in the possibilities offered by the networks.

The first sub-problem was to find out what is the role of the municipal tourism authority in the existing networks and what kind of action is needed from it to develop areal co-operation. The study answered to the question about the role of the municipal tourism authority. To the question about the actions needed for the development of the co-operation, no concrete answers were found. The other sub-problem was to find how the tourism authority should organize itself in the future so that it would best serve areal co-operation. From the results of the study it is possible to find that the entrepreneurs do understand and recognize that the areal tourism organization is needed for the future. However there were two things that divided opinions strongly about it. Those opinion dividing questions were: what is suitable or functional area for the joined businesses and how the areal tourism organization should organize itself.