Poikkeusolojen vaikutukset henkilöstön työhyvinvointiin
Kivioja, Anu (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424170
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli poikkeusolojen vaikutukset henkilöstön työhyvinvointiin. Työn toimeksiantaja oli henkilöstöpalveluyhtiö. Työ toteutettiin vuonna 2020 touko-marraskuu välisenä aikana. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä hyödynnettiin kirjallisuutta, tieteellisiä artikkeleita ja asiantuntijoiden lausuntoja. Työn keskeisiä aihepiirejä olivat työhyvinvointi, stressi, ergonomia, mielenterveys ja työhyvinvoinnin johtaminen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka COVID-19 -viruksesta johtuneet poikkeusolot vaikuttivat henkilöstön työhyvinvointiin. Tutkimusaihetta tarkasteltiin psyykkisten tekijöiden ja ergonomian näkökulmasta. Tutkimustuloksista haluttiin tunnistaa tekijöitä, jotka vahvistivat tai heikensivät henkilöstön työhyvinvointia.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Forms-muodossa. Kyselyn taustatekijäkysymyksinä olivat ikä, sukupuoli, koulutustausta ja tehtävänimike. Varsinaiset tutkimuskysymykset liittyivät työhyvinvoinnin kehityssuuntaan poikkeusolojen aikana sekä aikaisempaan kokemukseen etätyöskentelystä. Kyselyssä oli väittämiä, joissa tutkittiin poikkeusolojen vaikutusta päivittäiseen työskentelyyn työhyvinvoinnin näkökulmasta. Stressin määrää kartoitettiin yhdeksän tekijän kautta. Kysely jaettiin toimeksiantajaorganisaation henkilöstölle sähköpostiin. Tutkimuksesta kerrottiin Yammer-keskustelukanavassa sekä lähettiin muistutusviesti henkilöstölle sähköpostitse.
Kyselyyn vastasi 83 henkilöä. Valtaosa vastaajista oli tehnyt aikaisemmin etätöitä. 23 vastaajaa oli havainnut heidän työhyvinvointinsa tilan kehittyneen myönteiseen suuntaan. 23 vastaajan mielestä heidän työhyvinvointinsa oli heikentynyt. Työhyvinvointia vahvistaviksi tekijöiksi löydettiin vapaa-ajan lisääntyminen, kokemus tehokkaammasta työtavasta ja vuorovaikutus työkavereiden kesken. Heikentäviä tekijöitä havaittiin olevan työergonomia, esimiehen osaamisen puute työhyvinvoinnin johtamisessa sekä erilaiset stressitekijät. Henkilöstölle merkityksellisimpiä stressitekijöitä olivat liiallinen työmäärä, työnantajan odotuksien täyttäminen ja COVID-19 kriisi. Tutkimustulosten pohjalta kehittämiskohteiksi nähtiin esimiehen osaamisen kehittäminen, vaihtoehtoisten työskentely-ympäristöjen hankkiminen sekä selkeiden etätyösääntöjen ja mittareiden määrittäminen.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä Forms-muodossa. Kyselyn taustatekijäkysymyksinä olivat ikä, sukupuoli, koulutustausta ja tehtävänimike. Varsinaiset tutkimuskysymykset liittyivät työhyvinvoinnin kehityssuuntaan poikkeusolojen aikana sekä aikaisempaan kokemukseen etätyöskentelystä. Kyselyssä oli väittämiä, joissa tutkittiin poikkeusolojen vaikutusta päivittäiseen työskentelyyn työhyvinvoinnin näkökulmasta. Stressin määrää kartoitettiin yhdeksän tekijän kautta. Kysely jaettiin toimeksiantajaorganisaation henkilöstölle sähköpostiin. Tutkimuksesta kerrottiin Yammer-keskustelukanavassa sekä lähettiin muistutusviesti henkilöstölle sähköpostitse.
Kyselyyn vastasi 83 henkilöä. Valtaosa vastaajista oli tehnyt aikaisemmin etätöitä. 23 vastaajaa oli havainnut heidän työhyvinvointinsa tilan kehittyneen myönteiseen suuntaan. 23 vastaajan mielestä heidän työhyvinvointinsa oli heikentynyt. Työhyvinvointia vahvistaviksi tekijöiksi löydettiin vapaa-ajan lisääntyminen, kokemus tehokkaammasta työtavasta ja vuorovaikutus työkavereiden kesken. Heikentäviä tekijöitä havaittiin olevan työergonomia, esimiehen osaamisen puute työhyvinvoinnin johtamisessa sekä erilaiset stressitekijät. Henkilöstölle merkityksellisimpiä stressitekijöitä olivat liiallinen työmäärä, työnantajan odotuksien täyttäminen ja COVID-19 kriisi. Tutkimustulosten pohjalta kehittämiskohteiksi nähtiin esimiehen osaamisen kehittäminen, vaihtoehtoisten työskentely-ympäristöjen hankkiminen sekä selkeiden etätyösääntöjen ja mittareiden määrittäminen.