"Koska se on niin hirveen kivaa": Lasten kokemuksia Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piirin Perhekummitoiminnasta
Käyhty, Veera; Mänttäri, Riikka; Svensk-Aalto, Annika (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424106
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424106
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) Perhekummitoimintaan osallistuvien lasten kokemuksia Perhekummitoiminnasta. Tutkimus tehtiin yhteistyössä MLL:n Kaakkois-Suomen piirin kanssa. Lasten kokemusten tutkiminen muodostui MLL:n tarpeesta, sillä Perhekummitoimintaa ei ole aiemmin tutkittu lasten näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin tutkimukseen osallistuvien lasten vanhempien näkemyksiä Perhekummitoiminnan merkityksestä omalle lapselleen. Opinnäytetyön avulla saatua tietoa MLL voi hyödyntää toiminnan kehittämisessä sekä raportoidessa toimintaa rahoittajilleen.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lapsiperheiden arkea, varhaisen tuen vahvistumista ja järjestöjen sekä vapaaehtoisten roolia lapsiperheiden varhaisessa tukemisessa. Lisäksi esiteltiin MLL:n toimintaa ja periaatteita sekä Perhekummitoiminnan keskeisiä sisältöjä. Tutkimuksen aineistosta nousi tärkeäksi teemaksi myös aikuissuhteiden merkitys lapselle, joka otettiin teemana mukaan teoriaosioon.
Tutkimus toteutettiin laadullista menetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin lasten haastatteluissa kerronnallisella haastattelulla. Vanhemman haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna, jossa teemana käytettiin Perhekummitoiminnan merkitystä lapselle. Aineiston käsittelyssä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää, jossa edettiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin Perhekummitoiminnan sisältöä ja tunnekokemusta lapsen kokemana sekä vanhemman kokemusta Perhekummitoiminnan merkityksestä lapselle vanhemman näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui lapsia yhteensä neljä, kolmesta eri perheestä, sekä kolme vanhempaa.
Tulosten mukaan lapset kokevat Perhemummitoiminnan positiivisesti. Lapset kokevat perhekummin kanssa yhdessä olemisen mukavana asiana ja he pääsevät tekemään yhdessä perhekummin kanssa paljon erilaisia asioita. Vanhempien mukaan perhekummi on merkityksellinen aikuinen lapsen elämässä. Perhekummin läsnäolo mahdollistaa lapselle yksilöllisen huomioinnin ja tuo lapsen arkeen lisää kaivattuja tärkeitä aikuissuhteita. The purpose of the study was to describe the Family Support Person Activity as experienced by children. The study was commissioned by Mannerheim League for Child Welfare in the southeast Finland area. The study was first to examine the experiences of children in the Family Support Person Activity. In addition, the study examined the experience of the parents on the meaning of the Family Support Person Activity to their child.
The theoretical part of the study concludes the description of wellbeing in families with young children, the strengthening of preventive support, the role of organisations and volunteers in preventive support and the activity of the Mannerheim League for Child Welfare focusing on the Family Support Person Activity. In addition, the study describes the meaning of adult relationships to a child.
The study was conducted as a qualitative research. The data from the children was gathered by means of narrative interview and from the parents by theme interviews. The study focused on finding out the content of the Family Support Person Activity as told by the children, the emotional experience of the children for the Activity and parents’ point of view on the meaning of the Activity for their child.
The results of the study show that the children who have been interviewed, seem to experience the Family Support Person Activity in a positive way. The parents of the study see the family support person as a meaningful and important adult for their child. Based on this study, the children benefit from having an additional adult in their lives and the presence of the family support person enables individual attention for the children.
Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin lapsiperheiden arkea, varhaisen tuen vahvistumista ja järjestöjen sekä vapaaehtoisten roolia lapsiperheiden varhaisessa tukemisessa. Lisäksi esiteltiin MLL:n toimintaa ja periaatteita sekä Perhekummitoiminnan keskeisiä sisältöjä. Tutkimuksen aineistosta nousi tärkeäksi teemaksi myös aikuissuhteiden merkitys lapselle, joka otettiin teemana mukaan teoriaosioon.
Tutkimus toteutettiin laadullista menetelmää käyttäen. Aineisto kerättiin lasten haastatteluissa kerronnallisella haastattelulla. Vanhemman haastattelu toteutettiin teemahaastatteluna, jossa teemana käytettiin Perhekummitoiminnan merkitystä lapselle. Aineiston käsittelyssä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää, jossa edettiin tutkimuskysymysten mukaisesti. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin Perhekummitoiminnan sisältöä ja tunnekokemusta lapsen kokemana sekä vanhemman kokemusta Perhekummitoiminnan merkityksestä lapselle vanhemman näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui lapsia yhteensä neljä, kolmesta eri perheestä, sekä kolme vanhempaa.
Tulosten mukaan lapset kokevat Perhemummitoiminnan positiivisesti. Lapset kokevat perhekummin kanssa yhdessä olemisen mukavana asiana ja he pääsevät tekemään yhdessä perhekummin kanssa paljon erilaisia asioita. Vanhempien mukaan perhekummi on merkityksellinen aikuinen lapsen elämässä. Perhekummin läsnäolo mahdollistaa lapselle yksilöllisen huomioinnin ja tuo lapsen arkeen lisää kaivattuja tärkeitä aikuissuhteita.
The theoretical part of the study concludes the description of wellbeing in families with young children, the strengthening of preventive support, the role of organisations and volunteers in preventive support and the activity of the Mannerheim League for Child Welfare focusing on the Family Support Person Activity. In addition, the study describes the meaning of adult relationships to a child.
The study was conducted as a qualitative research. The data from the children was gathered by means of narrative interview and from the parents by theme interviews. The study focused on finding out the content of the Family Support Person Activity as told by the children, the emotional experience of the children for the Activity and parents’ point of view on the meaning of the Activity for their child.
The results of the study show that the children who have been interviewed, seem to experience the Family Support Person Activity in a positive way. The parents of the study see the family support person as a meaningful and important adult for their child. Based on this study, the children benefit from having an additional adult in their lives and the presence of the family support person enables individual attention for the children.