Psykoterapia ja riippuvuus päihdehoitotyön näkökulmasta
Orkamaa, Laura (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424118
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112424118
Tiivistelmä
Psykoterapia nähdään modernin aikakauden tuotteena. Sen tulkinnoissa tapahtuu jatkuvasti muutoksia. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla, millaista psykoterapiahoitoa on lähiaikoina tutkittu hoidollisesti toimiviksi päihdehoitotyössä. Tavoitteena oli ottaa selville, mitkä psykoterapiamuodot vaikuttavat tehokkaimmilta päihdehoitotyössä ja mitkä asiat vaikuttavat terapian toimivuuteen.
Opinnäytetyön menetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineiston kerääminen on toteutettu LAB Primo LUT-tiedekirjaston hakupalvelun tietokantahaulla valituista hoito- ja lääketieteellisistä tietokannoista. Lähteinä käytetty aineisto koostui viidestä kansainvälisestä sekä yhdestä suomalaisesta tutkimuksesta. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella voitiin havaita, että psykoterapiamuodoista tehokkain oli kognitiivinen käyttäytymisterapia yhdistettynä muihin terapiamuotoihin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian lisäksi motivoiva interventio sekä mindfulness, eli tietoinen läsnäolo, oli havaittu toimiviksi osiksi terapiaa. Mielekkäällä aktiviteetti- ja ryhmäterapialla on hoitoon kannustavia ja motivoivia vaikutuksia. Asiakaslähtöisyys, luottamus hoitajan ja hoidettavan välillä, ryhmäterapiat sekä perhekeskeisyys näyttäisi olevan positiivinen vaikutus hoidossa pysymisen ja kuntoutumisen kannalta. Päihdehoitotyön lisäksi masennuksen, stressin sekä ahdistuksen hoitaminen näytti vaikuttavan riippuvuuksien hallintaan ja raitistumiseen.
Katsauksen tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että eri psykoterapioiden ja terapiamuotojen yhdistäminen sekä ryhmä- ja aktiviteettiterapioiden personalisoiminen on keskeistä ja vaikuttavaa päihdehoitotyössä. Jatkotutkimusaiheina voisi olla yksilöllistäminen ryhmäterapian ohella ja psykoterapian tarkempaa tarkastelua nykyisessä päihdehoitotyössä. Jatkotutkimukset voisivat keskittyä tarkastelemaan lyhytkestoisempia, edullisia terapiamuotoja ja niiden yhdistämistä päihdehoitotyön käyttöön.
Opinnäytetyön menetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Aineiston kerääminen on toteutettu LAB Primo LUT-tiedekirjaston hakupalvelun tietokantahaulla valituista hoito- ja lääketieteellisistä tietokannoista. Lähteinä käytetty aineisto koostui viidestä kansainvälisestä sekä yhdestä suomalaisesta tutkimuksesta. Analyysimenetelmänä on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella voitiin havaita, että psykoterapiamuodoista tehokkain oli kognitiivinen käyttäytymisterapia yhdistettynä muihin terapiamuotoihin. Kognitiivisen käyttäytymisterapian lisäksi motivoiva interventio sekä mindfulness, eli tietoinen läsnäolo, oli havaittu toimiviksi osiksi terapiaa. Mielekkäällä aktiviteetti- ja ryhmäterapialla on hoitoon kannustavia ja motivoivia vaikutuksia. Asiakaslähtöisyys, luottamus hoitajan ja hoidettavan välillä, ryhmäterapiat sekä perhekeskeisyys näyttäisi olevan positiivinen vaikutus hoidossa pysymisen ja kuntoutumisen kannalta. Päihdehoitotyön lisäksi masennuksen, stressin sekä ahdistuksen hoitaminen näytti vaikuttavan riippuvuuksien hallintaan ja raitistumiseen.
Katsauksen tulosten perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että eri psykoterapioiden ja terapiamuotojen yhdistäminen sekä ryhmä- ja aktiviteettiterapioiden personalisoiminen on keskeistä ja vaikuttavaa päihdehoitotyössä. Jatkotutkimusaiheina voisi olla yksilöllistäminen ryhmäterapian ohella ja psykoterapian tarkempaa tarkastelua nykyisessä päihdehoitotyössä. Jatkotutkimukset voisivat keskittyä tarkastelemaan lyhytkestoisempia, edullisia terapiamuotoja ja niiden yhdistämistä päihdehoitotyön käyttöön.