Ulosottomiehen toimenkuvan muuttuminen atk-järjestelmien ja ulosottokaaren vaikutuksesta

Abstract

Ulosottomiehen työnkuva on muuttunut 1990-luvulta tähän päivään mennessä voimakkaasti: atk-järjestelmä (ULJAS) on korvannut käytännössä kokonaan manuaaliset työtavat ja ulosottokaari toi mukanaan lisää uusia muutoksia. Eläkkeelle jäävien ulosottomiesten mukana katoaa paljon tietoa vanhoista menetelmistä ja työtavoista, jotka itsessään ovat arvokasta tietoa.

Opinnäytetyön tarkoituksena ja tavoitteena onkin ollut kuvailla rahasaatavan perinnäs- sä tapahtuneita muutoksia viimeisen 20 vuoden aikana ulosottomiehen näkökulmasta. Näin aiheen ulkopuolelle on rajattu muut ulosoton tehtävät sekä muu kansliahenkilökunta. Rahasaatavan perintää käsitellään työssä ulosottoasian vireilletulosta aina sen päättymiseen asti vertailemalla vanhoja ja uusia tapoja keskenään. Pelkän perintätoi- men lisäksi työssä on otettu huomioon myös tarvittavilta osin ne yhteiskunnalliset vaikutteet, jotka auttavat hahmottamaan muutospaineiden taustat.

Ulosottokaaren vaikutuksesta toimintaan tuli mukaan muun muassa passiivirekisteröinti ja suppea ulosotto, jota vanha laki ei tuntenut. Ulosottokaari selkeytti erinäisiä toimintamalleja ja antoi ulosottotoiminnalle paremmat mahdollisuudet perintätoimen parantamiseksi. Toinen suuri muutos oli ULJAS-järjestelmä, joka muutti toiminnan lopullisesti atk-riippuvaiseksi.

Tärkeänä lähteenä työn tekemisessä olivat kuuden ulosottomiehen haastattelut, joista yksi on jäänyt jo eläkkeelle. Haastatteluista työhön saatiin tarkempaa tietoa ulosottomiehen työnkuvan muuttumisesta kuin pelkästään kirjallisuutta lukemalla. Vaikka haastateltavilla oli paljon tarinoita elävästä elämästä työuransa aikana, on opinnäyte työn painopiste pidetty faktatiedoissa.

Työn tuloksena saatiin yksiin kansiin suurimmat muutokset, jotka ovat koskeneet rahasaatavan perintää. Työn avulla on saatu syvempää tietoa siitä, miksi ulosotto toimii nykyisin, niin kuin se toimii, ja miksi muutoksia on tarvittu vuosien varrella matkalla kohti tehokkaampaa perimistoimea.

The job description of a bailiff has changed since 90’s: automatic data processing sys-tem (ULJAS) has practically replaced all manual ways of working. Also a new en-forcement law has made new changes. When old bailiffs retire, plenty of old know-ledge, which is in itself valuable, vanishes with them.

The main purpose and goal of this thesis has been describing changes of garnishment from a bailiff’s point of view during last the 20 years. Consequently many other func-tions of enforcement have had to define out as also functions of other personnel. The collection of money receivable is dealt from the beginning to the end of process com-paring as much as possible the new and the old ways of working methods with each other. There have been also taking into account the changes of society which are ne-cessary to describe when trying to understand the backgrounds of pressure for change.

A very important source, when making this thesis, was interviews with six bailiffs one of whom retired a few years ago. Great facts and information about the old ways of working were given in those interviews and it helped a lot during the writing process. The given facts of those interviews were many times much more precise than from books. Even though all six bailiffs had great stories during their careers, the main point of the thesis is still based on facts.

The result of the thesis is that now the most major changes of debt collections have been gathered to these covers. This thesis has helped to get deeper information about why enforcement works as how it works and why those changes have been needed during the last 20 years.