Circularity in Cities: socio-spatial dimension of the circular economy as a step towards climate-sensitive urban planning.
Soto, Carlos (2020)
Soto, Carlos
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724829
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112724829
Tiivistelmä
The contribution of urbanisation to resource consumption, environmental degradation and climate change is a reminder of the need of stronger mitigation and adaptation approaches. This has brought a considerable amount of concepts that have emerged under the umbrella of sustainability, resulting in green, smart, resilient, eco-friendly, low-carbon and more recently “Circular” cities. The aim of this research is to contextualise the alignment of circular economy to socio-spatial issues by leveraging the discussions on the implications of circularity in urban planning and design as a climate-sensitive approach. For that, this dissertation is based on a combination of methods; literature review, interviews and the exploration of Glasgow as a case study amid the “Circular Glasgow” agenda. The spatialisation of variables through GIS techniques is carried and a synthetic view of an urban circularity model is mapped to inform ‘where’ and ‘how’ the transition towards a circular city could address aspects such as urban resource management, regeneration, stakeholder’s cohesion and wellbeing. This work resulted in the identification of socio-spatial variables/stocks in the city of Glasgow, seen as a multi-variable resource mine with challenges, opportunities and examples not only to pilot but to scale up circular initiatives from the spatial planning perspective. Finally, this thesis contributes to the discussion and invites to further research focused on different aspects that should benefit the understanding of both the socio-spatial and the climate-sensitive dimension of the circular economy in cities. Kaupungistumisen vaikutus luonnonvarojen kulutukseen, ympäristön pilaantumiseen ja ilmastonmuutokseen korostaa tarvetta vahvistaa hillintää ja sopeutumista koskevia lähestymistapoja. Tämä on tuonut mukanaan huomattavan määrän kestävän kehityksen alaan kuuluvia käsitteitä joiden avulla on kehitetty vihreitä, älykkäitä, joustavia, ympäristöystävällisiä, vähähiilisiä ja viime aikoina jopa kiertotalouskaupunkeja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on yhdistää kiertotalouden käsitteitä kaupunkien kestävyyden ja suunnittelun kannalta merkityksellisten sosiaalis-spatiaalisten kysymysten kanssa. Työssä hyödynnetään keskusteluja kiertotalouden vaikutuksista kaupunkisuunnitteluun ja muotoiluun ilmastoystävällisenä lähestymistapana. Projekti perustuu erilaisten menetelmien yhdistelmään; kirjallisuuskatsaus, haastattelut ja Glasgow'n tutkiminen tapaustutkimuksena "Circular Glasgow" -ohjelman kautta. Muuttujien tarkastelu GIS-tekniikoiden avulla toteutettiin ja sen pohjalta laadittiin malli kaupunkien muuttumisesta kiertotalouteen. Tavoitteena oli saada tietoa siitä, miten ja millä tavoilla kiertotalouden muutosprosessi voi vahvistaa esimerkiksi kaupunkivarojen hallintaa, uudistamista, sidosryhmien yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia. Tähän liittyy paitsi haasteita, mutta myös useita mahdollisuuksia ja esimerkkejä paitsi hankkeiden pilotoimiseksi, myös kiertotalousaloitteiden skaalaamiseksi aluesuunnittelun näkökulmasta. Lopuksi tämä opinnäytetyö luo muodostaa pohjan keskustelulle ja jatkotutkimukselle sosiaalisista ja tilallisista sekä ilmastoystävällisistä näkökohdista, joita olisi hyödyllistä ymmärtää ja liittää kaupunkien kiertotalouteen ja sen muutoksiin. La contribución de la urbanización al consumo de recursos, la degradación ambiental y el cambio climático demanda de enfoques más sólidos de mitigación y adaptación. Esto ha traído una cantidad considerable de aproximaciones que han surgido bajo el concepto de sostenibilidad urbana, trayendo como resultado ciudades verdes, inteligentes, resilientes, ecológicas, bajas en carbono y más recientemente, ciudades "circulares". El objetivo de esta investigación es vincular a la economía circular con aspectos socio-espaciales relevantes para la planificación sostenible de ciudades, aprovechando las discusiones sobre las implicaciones de la circularidad en la planificación y el diseño urbano como enfoque sensible al clima. Para ello, este proyecto se basa en una combinación de métodos; revisión de literatura, entrevistas y la exploración de Glasgow como caso de estudio a propósito de la agenda “Circular Glasgow”. Para esta investigación se espacializaron variables a través de técnicas GIS y se mapea una visión sintética del modelo de circularidad urbana para orientar el ‘cómo’ y el ‘dónde’ de la transición hacia una ciudad circular, abordada desde la perspectiva de sus recursos urbanos, la regeneración y la cohesión de actores urbanos. Este trabajo dio como resultado la identificación de stocks socio-espaciales en la ciudad de Glasgow, vista como una mina de recursos multi-variados con desafíos, pero también con oportunidades y prácticas no solo para pilotar sino también para ampliar iniciativas circulares desde la planificación urbana. Finalmente, esta tesis contribuye a la discusión y da ideas para investigación futura con miras a comprender y contextualizar las implicaciones socio-espaciales y climáticas de las ciudades en transición hacia un modelo circular.