Suositeltavat käytänteet CPAP- potilaan hoitotyössä
Kiviniemi, Hilla; Halonen, Tommi; Aaltonen, Emmi (2011)
Kiviniemi, Hilla
Halonen, Tommi
Aaltonen, Emmi
Laurea-ammattikorkeakoulu
2011
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110914363
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110914363
Tiivistelmä
Projektiraportti on osa Laurea-ammattikorkeakoulun sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) HYKS kehittämishanketta vuosina 2007–2012. Laurean opinnäytetyön perustana on Learning by Developing (LbD)- menetelmä, joka on kehittämispohjaisen oppimisen toimintamalli. Projektiraportin tavoitteena on laatia suositeltavat käytänteet, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Uuden tutkitun tiedon avulla voidaan kehittää hoitohenkilökunnan ammattitaitoa sekä syventää heidän tietämystään CPAP- potilaan hoitotyössä. Ammattitaidon kehittämisen myötä mahdollistetaan myös turvallinen hoito potilaalle. Projektiryhmäämme kuuluvat opiskelijat Emmi Aaltonen, Tommi Halonen, Hilla Kiviniemi sekä lehtori Marja Tanskanen.
Suositeltavien käytänteiden tavoitteena on edistää näyttöön perustuvaa, korkeatasoista hoitotyötä sekä selkeyttää hoitotyön itsenäistä vastuualuetta potilaiden hoidossa. Suositusten laatimisen lähtökohtana on näyttöön perustuva tieto. Suositeltavat käytänteet antavat hoitohenkilökunnalle yhtenäiset, selkeät ohjeet, joiden avulla CPAP- potilasta hoidetaan. Sairaanhoitajan on tärkeää tunnistaa äkillinen hengitysvajaus ja osata toimia nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tutkitulla tiedolla ja hyvällä potilasohjauksella voidaan potilaille varmistaa hyvä, ammattitaitoinen sekä turvallinen hoito. Käytänteitä laadittiin yhteensä 13. CPAP- hoidolla tarkoitetaan kasvonaamarin avulla annettavaa jatkuvaa ylipainehengityshoitoa (continuous positive airway pressure). CPAP-hoidolla saadaan aikaan jatkuva positiivinen ilmatiepaine joka estää atelektaasien syntymistä. Hoidolla ei avusteta hengitystoimintaa, vaan sen tavoitteellisin vaikutus on hapetuksen parantaminen. CPAP- hoitoa aloitettiin käyttämään 1980-luvulla ensisijaisesti uniapnean ja kaasujenvaihtohäiriöiden hoitoon. Nykyisin CPAP-hoito on yksi tärkein äkillisen hengitysvajauksen, keuhko ödeeman sekä uniapnean hoitomuoto.
Tiedonhakua projektiraporttia varten tehtiin vuosina 2010 - 2011. Teoriatietoa haettiin manuaalisesti kirjastoista sekä sähköisesti eri tietokannoista. Tiedonhaun kautta kävi ilmi että CPAP- hoitoa on tutkittu Suomessa vähän. Tiedonhaun tuloksena voidaan todeta että tutkittuun tietoon perustuvaa lähdeaineistoa löytyi eniten uniapneasta. Äkillisestä hengitysvajauksesta on luotu Käypähoito suositukset vuonna 2006, joita hyödynnettiin projektityössä.
Suositeltavien käytänteiden tavoitteena on edistää näyttöön perustuvaa, korkeatasoista hoitotyötä sekä selkeyttää hoitotyön itsenäistä vastuualuetta potilaiden hoidossa. Suositusten laatimisen lähtökohtana on näyttöön perustuva tieto. Suositeltavat käytänteet antavat hoitohenkilökunnalle yhtenäiset, selkeät ohjeet, joiden avulla CPAP- potilasta hoidetaan. Sairaanhoitajan on tärkeää tunnistaa äkillinen hengitysvajaus ja osata toimia nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Tutkitulla tiedolla ja hyvällä potilasohjauksella voidaan potilaille varmistaa hyvä, ammattitaitoinen sekä turvallinen hoito. Käytänteitä laadittiin yhteensä 13. CPAP- hoidolla tarkoitetaan kasvonaamarin avulla annettavaa jatkuvaa ylipainehengityshoitoa (continuous positive airway pressure). CPAP-hoidolla saadaan aikaan jatkuva positiivinen ilmatiepaine joka estää atelektaasien syntymistä. Hoidolla ei avusteta hengitystoimintaa, vaan sen tavoitteellisin vaikutus on hapetuksen parantaminen. CPAP- hoitoa aloitettiin käyttämään 1980-luvulla ensisijaisesti uniapnean ja kaasujenvaihtohäiriöiden hoitoon. Nykyisin CPAP-hoito on yksi tärkein äkillisen hengitysvajauksen, keuhko ödeeman sekä uniapnean hoitomuoto.
Tiedonhakua projektiraporttia varten tehtiin vuosina 2010 - 2011. Teoriatietoa haettiin manuaalisesti kirjastoista sekä sähköisesti eri tietokannoista. Tiedonhaun kautta kävi ilmi että CPAP- hoitoa on tutkittu Suomessa vähän. Tiedonhaun tuloksena voidaan todeta että tutkittuun tietoon perustuvaa lähdeaineistoa löytyi eniten uniapneasta. Äkillisestä hengitysvajauksesta on luotu Käypähoito suositukset vuonna 2006, joita hyödynnettiin projektityössä.