Kivistön päiväkodin varhaiskasvattajat tunnetaitojen tukijoina
Ranta, Saara (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225580
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020120225580
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää Vantaalla sijaitsevan Kivistön päiväkodin varhaiskasvattajien käsityksiä tunnekasvatuksesta sekä heidän tunnekasvatustaidoistaan. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena ja tutkimuskysymyksinä onkin; Miten Kivistön päiväkodissa käsitetään tunnekasvatus sekä miten tunnekasvatus Kivistön päiväkodissa toteutuu?
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu tunteista, lapsen tunne-elämän kehittymisestä, tunnetaidoista sekä tunnekasvatuksesta. Tunnetaitojen kehittyminen alkaa jo varhain, jolloin varhaiskasvatuksessa vastuu lapsen tunnetaitojen tukemisesta on myös ammattikasvattajilla. Varhaiskasvatussuunnitelmassa onkin määritelty lapsen tunnetaitojen tukeminen osana varhaiskasvatusta.
Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty Kivistön päiväkodin varhaiskasvattajille suunnattua verkkokyselyä, joka ajoittui lokakuulle 2020. Kyselylomake sisälsi yhteensä kymmenen kysymystä, joista osa oli strukturoituja ja osa avoimia kysymyksiä. Kysely oli suunnattu 11:lle varhaiskasvattajalle, vastauksia sain kahdeksan. Vastausprosentti oli näin ollen 73%. Aineiston analysoin käyttäen laadullisen analyysin perusmenetelmää, eli teemoittelua sekä tilastollisesti kuvaavaa analyysia.
Vastauksista käy ilmi, että työntekijöille tunnekasvatus on käsitteenä tuttu. Yksinkertaisimmillaan se nähdään tunteiden sanoittamisena sekä aitona läsnäolona. Tunnekasvatus nähdään tärkeänä osana kasvatustyötä, erityisen tärkeänä pidetään empatiakykyä sekä tunteiden vastaanottamista ja tukemista sellaisenaan. Kivistön päiväkodin varhaiskasvattajat kokevat itse omat tunnetaitonsa keskimäärin kiitettävänä. Vahvuuksina pidetään muun muassa rauhallisuutta tilanteissa, kykyä pitää toisen tunteet erillään omista sekä herkkyyttä nähdä tilanteita. Eniten haasteita koetaan ajan puutteen vuoksi lapsen kuuntelemisessa, materiaaliin perehtymisessä sekä itsetuntemuksessa.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu tunteista, lapsen tunne-elämän kehittymisestä, tunnetaidoista sekä tunnekasvatuksesta. Tunnetaitojen kehittyminen alkaa jo varhain, jolloin varhaiskasvatuksessa vastuu lapsen tunnetaitojen tukemisesta on myös ammattikasvattajilla. Varhaiskasvatussuunnitelmassa onkin määritelty lapsen tunnetaitojen tukeminen osana varhaiskasvatusta.
Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty Kivistön päiväkodin varhaiskasvattajille suunnattua verkkokyselyä, joka ajoittui lokakuulle 2020. Kyselylomake sisälsi yhteensä kymmenen kysymystä, joista osa oli strukturoituja ja osa avoimia kysymyksiä. Kysely oli suunnattu 11:lle varhaiskasvattajalle, vastauksia sain kahdeksan. Vastausprosentti oli näin ollen 73%. Aineiston analysoin käyttäen laadullisen analyysin perusmenetelmää, eli teemoittelua sekä tilastollisesti kuvaavaa analyysia.
Vastauksista käy ilmi, että työntekijöille tunnekasvatus on käsitteenä tuttu. Yksinkertaisimmillaan se nähdään tunteiden sanoittamisena sekä aitona läsnäolona. Tunnekasvatus nähdään tärkeänä osana kasvatustyötä, erityisen tärkeänä pidetään empatiakykyä sekä tunteiden vastaanottamista ja tukemista sellaisenaan. Kivistön päiväkodin varhaiskasvattajat kokevat itse omat tunnetaitonsa keskimäärin kiitettävänä. Vahvuuksina pidetään muun muassa rauhallisuutta tilanteissa, kykyä pitää toisen tunteet erillään omista sekä herkkyyttä nähdä tilanteita. Eniten haasteita koetaan ajan puutteen vuoksi lapsen kuuntelemisessa, materiaaliin perehtymisessä sekä itsetuntemuksessa.