Yrityskuva ja identiteetti muutoksen keskellä : Case: OKO on nyt Pohjola
Kivinen, Minttu (2009)
Kivinen, Minttu
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906053734
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200906053734
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on selvittää henkilöstön ajatuksia yrityskuvasta ja yrityksen identiteetistä muutosprosessin aikana ja sen jälkeen. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva ja kartoittava ja sen toivotaan vastaavan kysymyksiin miten, miksi ja mitä. Tutkimusmenetelmänä käytetään laadullisia teemahaastatteluita, joiden runkona on tapauksen aikajanallinen tarkastelu tiettyjen tapahtuminen kautta. Tutkimusta varten teemahaastatteluita toteutettiin kaksi.
Teoreettisena viitekehyksenä ovat yrityskuvan ja identiteetin muodostuminen sekä yritysten yhdistyminen ja muutosprosessi. Työ on rajattu koskemaan Pohjola Vakuutus Oy:n ja Pohjola Pankki Oyj:n toimihenkilöitä ja esimiehiä. Ajallinen rajaus on yritysostosta syyskuusta 2005, nykyhetkeen.
Opinnäytetyössä tarkasteltava muutosprosessi on kahden yrityksen yhdentyminen ja sen seurauksena muodostunut uusi yhteinen yritys. Tapauksessa Pohjola Pankki Oyj osti Pohjola Vakuutus Oy:n koko osakekannan. Yritysostolla Pohjola Pankki Oyj laajeni vahinkovakuutukseen ja sitä kautta OP-Pohjola-ryhmästä tuli johtava finanssiryhmä Suomessa. Tapauksessa erityistä on nimen- ja liikemerkin muutokset, joiden katsottiin olevan kaksivuotisen yhdentymistyön huipentuma ja sinetöinti. Nimenmuutoksella saatiin aikaan yksi toiminnan yhteen kokoava nimi ja brändi. Työn tavoite on tuoda tietoon Pohjola Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiön Pohjola Vakuutus Oy:n työntekijöiden ajatuksia, olettamuksia, havaintoja ja mielikuvia tutkittavasta tapauksesta.
Tutkimuksen perusteella yritysosto herätti kaupan kohteena olleessa Pohjola Vakuutus Oy:ssä epävarmuutta ja jonkinlaista pelkoa erityisesti työn jatkuvuudesta. Muutosvastarintaa ei kuitenkaan erityisesti ilmennyt. Tähän ehkä osaltaan vaikutti se, etteivät yritysten historia, ikä ja tavat toimia eronneet erityisen paljon toisistaan. Yritysten sama arvopohja eli suomalaisuus, luotettavuus ja turvallisuus olivat vahva perusta ryhmän toiminnalle ja yhdentymisprosessille. Suomalaisuuden merkitys nousi esille myös haastatteluissa. Tutkimuksen perusteella mielikuvien syntymisen kannalta merkitystä on myös sillä miten yritysostosta tiedotetaan henkilökunnalla. Molemmat tutkimushenkilöt kertoivat tiedottamisen tyylin olleen positiivinen ja sitä kautta omat mielikuvat ja ajatukset seurasivat samaa annettua kuvaa. Muutos koettiin uudeksi aluksi ja se korosti yrityskuvaa menestyvästä OP-Pohjola-ryhmästä.
Kahden vuoden yhdentymisaika koettiin eräänlaiseksi väliajaksi, jonka aikana yritysosto ei näkynyt lainkaan työn tekemisessä. Tulevasta nimenmuutoksesta, yhdentyvästä yrityskuvasta ja sen tuomista konkreettisista muutoksista tiedotettiin hyvin. Tästäkin huolimatta nimenmuutos ja Pohjola Vakuutus Oy:n sinisen liikemerkin muuttuminen OP:n oranssivalkoiseksi synnytti keskustelua. Nimi ja liikemerkki koetaan tutkimuksen perusteella erittäin tärkeäksi osaksi yrityksen identiteettiä ja niihin kohdistuvat isot muutokset aiheuttavat hämmennystä, epäuskoa ja jopa shokin. Lisäksi tutkimus osoitti, että vaikka yritysjärjestelyitä tehdään ja näitä yrityksen identiteettiä ilmentäviä ulkoisia merkkejä
Teoreettisena viitekehyksenä ovat yrityskuvan ja identiteetin muodostuminen sekä yritysten yhdistyminen ja muutosprosessi. Työ on rajattu koskemaan Pohjola Vakuutus Oy:n ja Pohjola Pankki Oyj:n toimihenkilöitä ja esimiehiä. Ajallinen rajaus on yritysostosta syyskuusta 2005, nykyhetkeen.
Opinnäytetyössä tarkasteltava muutosprosessi on kahden yrityksen yhdentyminen ja sen seurauksena muodostunut uusi yhteinen yritys. Tapauksessa Pohjola Pankki Oyj osti Pohjola Vakuutus Oy:n koko osakekannan. Yritysostolla Pohjola Pankki Oyj laajeni vahinkovakuutukseen ja sitä kautta OP-Pohjola-ryhmästä tuli johtava finanssiryhmä Suomessa. Tapauksessa erityistä on nimen- ja liikemerkin muutokset, joiden katsottiin olevan kaksivuotisen yhdentymistyön huipentuma ja sinetöinti. Nimenmuutoksella saatiin aikaan yksi toiminnan yhteen kokoava nimi ja brändi. Työn tavoite on tuoda tietoon Pohjola Pankki Oyj:n ja sen tytäryhtiön Pohjola Vakuutus Oy:n työntekijöiden ajatuksia, olettamuksia, havaintoja ja mielikuvia tutkittavasta tapauksesta.
Tutkimuksen perusteella yritysosto herätti kaupan kohteena olleessa Pohjola Vakuutus Oy:ssä epävarmuutta ja jonkinlaista pelkoa erityisesti työn jatkuvuudesta. Muutosvastarintaa ei kuitenkaan erityisesti ilmennyt. Tähän ehkä osaltaan vaikutti se, etteivät yritysten historia, ikä ja tavat toimia eronneet erityisen paljon toisistaan. Yritysten sama arvopohja eli suomalaisuus, luotettavuus ja turvallisuus olivat vahva perusta ryhmän toiminnalle ja yhdentymisprosessille. Suomalaisuuden merkitys nousi esille myös haastatteluissa. Tutkimuksen perusteella mielikuvien syntymisen kannalta merkitystä on myös sillä miten yritysostosta tiedotetaan henkilökunnalla. Molemmat tutkimushenkilöt kertoivat tiedottamisen tyylin olleen positiivinen ja sitä kautta omat mielikuvat ja ajatukset seurasivat samaa annettua kuvaa. Muutos koettiin uudeksi aluksi ja se korosti yrityskuvaa menestyvästä OP-Pohjola-ryhmästä.
Kahden vuoden yhdentymisaika koettiin eräänlaiseksi väliajaksi, jonka aikana yritysosto ei näkynyt lainkaan työn tekemisessä. Tulevasta nimenmuutoksesta, yhdentyvästä yrityskuvasta ja sen tuomista konkreettisista muutoksista tiedotettiin hyvin. Tästäkin huolimatta nimenmuutos ja Pohjola Vakuutus Oy:n sinisen liikemerkin muuttuminen OP:n oranssivalkoiseksi synnytti keskustelua. Nimi ja liikemerkki koetaan tutkimuksen perusteella erittäin tärkeäksi osaksi yrityksen identiteettiä ja niihin kohdistuvat isot muutokset aiheuttavat hämmennystä, epäuskoa ja jopa shokin. Lisäksi tutkimus osoitti, että vaikka yritysjärjestelyitä tehdään ja näitä yrityksen identiteettiä ilmentäviä ulkoisia merkkejä