Sotungin yläkoulun yhdeksäsluokkalaisten tupakan ja nuuskan käyttö
Karvonen, Annina; Lindberg, Nina (2009)
Karvonen, Annina
Lindberg, Nina
Laurea-ammattikorkeakoulu
2009
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904131951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200904131951
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa Sotungin yläkoulun yhdeksäsluokkalaisten tupakan ja nuuskan käyttöä, nuorten tupakointiin ja tupakoinnin aloittamiseen liittyviä tekijöitä, oppilaiden käsityksiä tupakoinnin lopettamisesta sekä oppilaiden käsityksiä tupakkavalistuksesta. Opinnäytetyöstä saatujen tulosten avulla koulu saa tietoa oppilaiden tupakointitottumuksista.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla Sotungin yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilta helmikuussa 2008. Vastaajia oli 153 ja vastausprosentiksi saatiin 85 %. Aineisto analysoitiin SPSS 13.0 for Windows -ohjelmalla ja tulokset ilmaistiin frekvenssein, prosentein ja ristiintaulukoin. Avoimet kysymykset käsiteltiin kvantifioimalla.
Tulosten mukaan oppilaista 23 % tupakoi nykyisin. Kaikista tupakoivista oppilaista 71 % tupakoi päivittäin. Nuuskaamista oli kokeillut 17 % oppilaista. Pojat tupakoivat säännöllisemmin kuin tytöt. Päivässä poltettujen savukkeiden määrä vaihteli 0-30 välillä. Tupakoivien vanhempien lapset tupakoivat enemmän kuin tupakoimattomien lapset. Alkoholin käyttö, kavereiden tupakointi, liikunnan vähäinen määrä ja heikompi koulumenestys näyttivät olevan yhteydessä oppilaiden tupakointiin.
Pääsääntöisesti ravintoloiden tupakointikieltoon sekä tupakan myyntikieltoon alaikäisille suhtauduttiin myönteisesti. Tupakoimattomat hyväksyivät nämä kiellot useammin kuin tupakoivat ikätoverinsa. Suurin osa tupakoivista oppilaista oli ajatellut lopettaa tupakoinnin. Lähes kaikki oppilaat kokivat, että heille ei ole tarjottu tukea tupakoinnin lopetuksessa. Enemmistö oppilaista oli saanut tupakkavalistusta opettajalta esimerkiksi terveystiedon tunnilla. Oppilaat toivoivat enemmän valistusta tupakoinnin haitoista ja vaaroista. Oppilaat eivät tuoneet esille uusia ideoita koulussa annettavaan tupakkavalistukseen.
Samankaltainen kysely voitaisiin toteuttaa uudestaan Sotungin yläkoulun 9.–luokkalaisille, jolloin voitaisiin seurata tupakointitottumusten, nuuskan käytön ja tupakkavalistuksen kehittymistä. Jatkossa olisi kiinnostavaa selvittää, miten tupakoivia oppilaita voidaan tukea tupakoinnin lopetuksessa.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisella menetelmällä. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla Sotungin yläkoulun yhdeksäsluokkalaisilta helmikuussa 2008. Vastaajia oli 153 ja vastausprosentiksi saatiin 85 %. Aineisto analysoitiin SPSS 13.0 for Windows -ohjelmalla ja tulokset ilmaistiin frekvenssein, prosentein ja ristiintaulukoin. Avoimet kysymykset käsiteltiin kvantifioimalla.
Tulosten mukaan oppilaista 23 % tupakoi nykyisin. Kaikista tupakoivista oppilaista 71 % tupakoi päivittäin. Nuuskaamista oli kokeillut 17 % oppilaista. Pojat tupakoivat säännöllisemmin kuin tytöt. Päivässä poltettujen savukkeiden määrä vaihteli 0-30 välillä. Tupakoivien vanhempien lapset tupakoivat enemmän kuin tupakoimattomien lapset. Alkoholin käyttö, kavereiden tupakointi, liikunnan vähäinen määrä ja heikompi koulumenestys näyttivät olevan yhteydessä oppilaiden tupakointiin.
Pääsääntöisesti ravintoloiden tupakointikieltoon sekä tupakan myyntikieltoon alaikäisille suhtauduttiin myönteisesti. Tupakoimattomat hyväksyivät nämä kiellot useammin kuin tupakoivat ikätoverinsa. Suurin osa tupakoivista oppilaista oli ajatellut lopettaa tupakoinnin. Lähes kaikki oppilaat kokivat, että heille ei ole tarjottu tukea tupakoinnin lopetuksessa. Enemmistö oppilaista oli saanut tupakkavalistusta opettajalta esimerkiksi terveystiedon tunnilla. Oppilaat toivoivat enemmän valistusta tupakoinnin haitoista ja vaaroista. Oppilaat eivät tuoneet esille uusia ideoita koulussa annettavaan tupakkavalistukseen.
Samankaltainen kysely voitaisiin toteuttaa uudestaan Sotungin yläkoulun 9.–luokkalaisille, jolloin voitaisiin seurata tupakointitottumusten, nuuskan käytön ja tupakkavalistuksen kehittymistä. Jatkossa olisi kiinnostavaa selvittää, miten tupakoivia oppilaita voidaan tukea tupakoinnin lopetuksessa.